Kuntien investoinnit tietojärjestelmiin ovat pakon sanelemia. Kunnilla on yhä enemmän velvoitteita ja samalla ne ovat yhä velkaisempia. Tuottavuutta on nostettava tietotekniikalla.

Mutta kuntien nykytapa investoida tietojärjestelmiin on hölmöilyä!

Kunnat hankkivat ohjelmistoja, jotka eivät keskustele jo olemassaolevien ohjelmistojen kanssa. Yhteenliittäminen tapahtuu tapauskohtaisesti ja Master Data Management (1, 2) loistaa poissaolollaan.

Keskenään eri kuntien ohjelmistot eivät tietenkään osaa keskustella. Kuntien investoinnit keskenään yhteensopimattomiin terveydenhuollon järjestelmiin ovat tästä tunnetuin esimerkki.

Ongelma on valtava.

Mittasuhteista saa käsityksen, kun oppii, että isolla kaupungilla on käytössään useita satoja eri ojelmistoja (lähde: Sitra),pienelläkin yli sata. Ja lisää tilataan koko ajan.

Näin tilanteen näkee Sitran Teppo Sulonen:

• Tietojärjestelmät ovat suljettuja siiloja.
• Kaikissa omat erilliset asiakastiedot.
• Ei avoimia rajapintoja sovellusten välillä.
• Paljon liittymiä ja tiedostosiirtoja.
• Sähköinen asiointi toteutetaan ”tapaus kerrallaan”.
• Toimittajilla tiukat monopolit.

Toiminta ei tehostu, koska kuntien tietojärjestelmät ovat tuhansien yksittäisratkaisujen tilkkutäkki. Jokaisella on omat ohjelmistot, oma tietohallinto, oma arkkitehtuuri, oma käyttäjätuki. Näitä järjestelmiä kunnat hankkivat muista välittämättä joka vuosi lisää.

Kunnat tekevät joka vuosi tuhansia henkilötyöpäiviä turhaa työtä, koska ne ostavat jokainen erikseen samat ratkaisut. Ne maksavat liikaa, koska neuvotteluvoimaa ei ole. Laatu on vain välttävä, koska kunnat eivät systemaattisesti vertaile ja vaadi parempaa. Kunnat myös virittävät itselleen valtava tulevan työtaakan, koska ne eivät nykyhankinnoissaan huomioi tulevia yhteensopivuusvaatimuksia kuntarajojen yli.

Onneksi pieni valonpilkahduskin on nähty: rahat loppuvat kerta kaikkiaan kesken! Kuntien on vihdoin pakko järkeistää toimintaansa.

Kuntien Palvelukeskus – KPK ICT Oy on Sitran kätilöimä organisaatio (kerrankin oikea organisaatio, eikä vain hanke!), jonka on tarkoitus säästää kunnilta ja kaupungeilta turhaa työtä. Sekä parantaa palvelun laatua, nopeutta ja yhteensopivuutta. Mallia on haettu Tanskasta, jossa kuntien yhteistyö on tuonut isoja säästöjä. KPK ICT kilpailuttaa, hankkii, valmentaa, yhtenäistää ja pyörittää palvelukeskusta. Noin sata kuntaa on ilmaissut aiesopimuksella kiinnostuksensa.

Hyvä!

Toivon kuntapäättäjiltä vieläkin suorasukaisempaa otetta: Tarvitaan konkreettisia muutoksia, joilla nykytoimittajien monopoli kuntamarkkinoilla murretaan.

Yksi tärkeimmistä linjauksista on pakottaa kunnat hankkimaan järjestelmiä pieniltä ja innovatiivisilta kotimaisilta it-yhtiöiltä. Uudet toimijat tarvitaan haastamaan nykymeno ja löytämään uusia ratkaisuja.

Miksi? Koska kokemukset isojen talojen palvelukyvystä ja halukkuudesta luoda yhteensopivia järjestelmiä on jo saatu.

On hassua toistaa samojen asioiden tekemistä ja odottaa eri tuloksia.

Mukaan tarvitaan uudet toimijat. Kuntien järjestelmät kaipaavat innovaatioita ja uudenlaista tekemistä.

Myyvän tuotteen aikaansaaminen, paketoiminen ja markkinointi on ison työn ja tuskan takana. Tarvitaan siinä reilusti onneakin. Harva yritys on erityisen hyvä tässä, julkishallinnosta nyt puhumattakaan.

Itsekin tuskailen jatkuvasti tuotteistamisen kanssa: miten saamme osaamisemme paketoitua siten, että joku ymmärtäisi ostaa.

Jos nyt sattuisi niiin hyvin, että onnistuisi tällaisen tuotteen saamaan aikaiseksi, niin kannattaako se heti seuraavaksi lopettaa?

Viime aikoina on taas saanut ihailla kunnallisen päätöksenteon viisautta. Tammisaaren synnytyssairaala on onnistunut rakentamaan Suomessa ennennäkemättömän synnytyslaitoksen, joka on ulkomaita myöten suosittu. Se on saanut UNICEFin ja Maailman terveysjärjestön “Baby Friendly” -tunnustuksen (Suomessa näitä sairaaloita on 2, Ruotsissa 64 kpl).

Sairaala on jopa onnistunut saamaan 250.000 euron liikevaihdon ulkomaalaisilta, jotka ovat kuulleet sairaalan palvelun erinomaisuudesta. Ilman minkäänlaista mainontaa.

HUS on nyt suuressa viisaudessaan päättänyt laittaa lapun luukulle. Syy tähän on kuulemma tehostaminen ja lasten turvallisuus. Tehostamisen toki ymmärrän, sitä jos jotain HUS tarvitsee.

Mutta miksi sulkea toimiva, suosittu ja kannattava yksikkö? Sairaalamaailmassa harvinainen, toimiva, tulosta tekevä tuote lakkautetaan. Jos yritysmaailmassa toimisi samoin, rikkoisi lakia. Yrityksen laissa määrätty velvollisuus kun on tehdä tulosta.

Myönnettäköön, että minulla on hieman liikaa tunnetta mukana, koska olen Ekenäsissä syntynyt, kyseisessä sairaalassa, mutta on se nyt perkele. On saatu aikaan loistava tuote kymmenien vuosien määrätietoisen työn tuloksena. Sitten jotkut viskaalit vain lakkauttavat koko touhun ja vetoavat johonkin mukamas-turvallisuus-aspektiin. Turvallisuustilastot kun näyttävät erittäin hyviltä.

On meillä Suomessa tekemistä ennen kuin saavutamme pamppujen kansallisen innovaatiostrategian ylevät tavoitteet.