Ideoita ja konsepteja on helppo esittää kalvosarjoina. Loputon kalvosaasteen tuottaminen kääntyy kuitenkin itseään vastaan.

Mikään ei konkretisoidu. Kaikki näyttää samanarvoiselta.

Tie onneen on prototyyppi. Kuten S.E.O.S. Design Oy:n toimitusjohtaja Antti Pitkänen toteaa Metallitekniikassa (2/2011):

“Emme tule toimeen ilman fyysisiä prototyyppejä. Sitä tarvitaan kommentointia ja tiedon keräämistä varten. Ei 3D-mallista voi päätellä, minkälainen tuoli on istua. Kaikki katsovat kuvaa eri tavalla, prototyypissä kaikki keskustelevat samasta asiasta.”

Olemme itsekin soveltaneet tuota periaatetta menestyksellä esimerkiksi tarjouskilpailussa (lue tarinamme Muuttopalvelu Niemi Oy:n tarjouskilpailusta).

Montako kalvosettiä uusista ‘konsepteista’ sinulla on? Entä montako prototyyppiä?

Niinpä.

Sitä saa mitä tilaa. Näin tilaat erinomaisen käyttöliittymän:

Nosta asia tärkeysjärjestyksessä mahdollisimman ylös. Se tapahtuu käyttämällä siihen reilusti omia ja yrityksesi resursseja, suurella intensiteetillä.

Tämä toimii takuuvarmasti. Mutta mitä se tarkoittaa käytännössä?

Jyväskylän yliopiston Liikuntabiologian laitoksella työskentelevä liikuntatieteiden tohtori Juha Hulmi on tehnyt väitöskirjansa lihasmassa kasvuun vaikuttavista tekijöistä. Hulmi kertoi Bodaus-lehdessä (3/2007), kuinka optimaalinen kehittyminen vaatii sekä harjoituspainojen että viikossa suoritetun kokonaistoistomäärän lisäämistä.

Voimaa ja lihasmassaa saa lisää kaavasta:
intensiteetti (harjoituspainon raskaus) x volyymi (toistojen määrä).

Näiden painotukset ovat yksilöllisiä. Jotkut saavat parempia tuloksia pienemmillä painoilla ja suuremmalla toistomäärällä. Jotkut toisinpäin. Mutta vaativaa homma on aina, sillä tutkimusten mukaan alle 60 prosentin kuormat (siis suhteessa maksimikykyysi nostaa rautaa) eivät kasvata lihasta tai voimaa tehokkaasti.

Okei, mutta mitä ihmettä tällä on tekemistä erinomaisen käyttöliittymän kanssa?!

Paljonkin.

Intensiteetti: Kun Applen Steve Jobs saapuu kehitystiiminsä palaveriin nähdäkseen uusimman prototyypin, intensiteetti on huipussaan. Paikalla on yhtiön pääjohtaja, alan elävä legenda, joka on tunnettu siitä, että hän saattaa yhdellä kommentilla huitaista koko proton roskikseen. Täysin riippumatta siihen uhratuista työtunneista. Hänellä on aina viimeinen sana, hän käyttää sen ja hän katsoo tulokset viimeistä pikseliä myöten.

Näiden tapaamisten intensiteetti ei voisi olla kovempi. Rauta painaa, kämmenet hikoavat ja verisuonet pullistuvat. Se puoli yhtälöstä on kunnossa.

Volyymi: Apple ei anna suunnittelutiimilleen volyymissä armoa yhtään enempää. Alain Breillattin artikkeli kertoo, kuinka jokaisen tuotteen jokaisesta ominaisuudesta suunnitellaan kymmenkunta eri versiota. Joka version joka yksityiskohta tehdään täsmälleen vaatimusmäärittelyn mukaan, ei sinnepäin. Applen metodi on valita näistä työläästi kasatuista ehdotuksista kolme jatkoon. Loput armotta heitetään yli laidan. Kolmea jatkoversiota työstetään kuukausia ja niistä valitaan lopulta yksi. Kaksi muuta tapetaan.

Breillattin mukaan jo lähtökohtaoletuskin on, että 90 % työstä kipataan yli laidan. Volyymi on siis hirmuinen. Lopputulosta varten rauta nousee yhä uudestaan ja uudestaan ja uudestaan.

Kun käytettävyys on ykkösenä, se näkyy siihen käyttämiesi resurssien määrässä ja siinä intensiteetissä, jolla työtä teet.

Tuloksena syntyy erinomainen käyttöliittymä.

Vielä tärkeämpää, Applen kyky tehdä entistäkin parempia käyttöliittymiä kasvaa jokaisen harjoituskierroksen jälkeen.

Voimailussa ja kehonrakennuksessa ilmiö tunnetaan nimellä superkompensaatio. Työn rasittama lihas ei pelkästää palaudu levossa entiselle suorituskykytasolle, vaan rasituksen ansiosta lihas pistää vielä vähän suorituskykyä entisen päälle. Lihas siis superkompensoi itsensä entistä vahvemmaksi.

Et voi saada tietojärjestelmällesi tai vaikkapa asiakaspalvelullesi hyvää käytettävyyttä sattumalta. Aivan yhtä vähän kuin voit saada mahtavat hauikset sattumalta.

Intensiteetti kertaa volyymi.