Posts Tagged ‘Palvelut’

Autoni kahdessa edellisessä määräaikaishuollossa merkkikorjaamolla on autoa luovutettaessa mainittu, että pakoputkisto on vaihtokunnossa. Itse olin huomannut vain yhden kiinnikkeen ruostuneen poikki. Röörit olivat kuitenkin vielä tukevasti auton alla eikä ylimääräistä röpötystä kuulunut. He mielellään olisivat koko putkiston vaihtaneet – yksi vaimenninpönttö joskus oli vaihdettu yli 700 Eurolla, mitä lie koko putkiston vaihto olisi maksanut.

(more…)

Ilmoitin meidät Ediste-piinapenkkiin. Olen tovin jos toisenkin yrittänyt keksiä tavan, miten saisimme kiteytettyä infrapalvelumme siten, että me erottautuisimme niistä 200 muusta palvelusta jotka ovat samankaltaisia sekä samalla tuotua ymmärrettävästi esille miksi asiakkaan kannattaisi hypätä juuri meidän syliimme. Miksi haluan tehdä tämän julkisesti ja tuoda puutteellisen viestimme esille ja vielä niin, että koko homma kuvataan?

(more…)

Tässä blogissa puhumme paljon palveluista. Miksi?

Koska palveluissa on 1) valtavat kasvumahdollisuudet, mutta 2) näitä mahdollisuuksia tukevat monin paikoin varsin vaatimattomat tietojärjestelmät.

Tietojärjestelmäpuolesta riittää lyhyt kommentti: Yritysten toiminnanohjausjärjestelmät on suurelta osin laadittu aivan muihin tarpeisiin (taloushallinto, varastonhallinta, teollisuustuotanto, fyysinen logistiikkaketju) kuin nykyaikaisen, nopeatempoisen ja vaativan asiantuntijapalvelun tukemiseen. Vanhanaikaiset järjestelmät jarruttavat palveluiden kasvua.

Mutta kuinka paljon kasvumahdollisuuksia palveluissa piilee?

Vastauksen antaa vaikkapa Talouselämän (TE 26/2010) mainio artikkeli Insinööri oppi palvelemaan. Sitä ei valitettavasti löydy verkosta, joten otan tähän artikkelista kolme lainausta:

(more…)

Pääsääntöisesti autohuolto antaa pelkkää valohoitoa. Tähän tulokseen tuli saksalainen autolehti Auto Zeitung (AZ 22/2010) testattuaan Audin merkkihuoltamoja eri puolilla Saksaa.

Kahdeksasta testatusta merkkihuollosta peräti kuusi teki täysin ala-arvoista työtä.

Asialla on paljon autohuoltoja laajempaa merkitystä. Ensin kuitenkin muutama asia itse testistä.

(more…)

Laatukeskuksen Margit Lindholm kirjoittaa, kuinka toimittaja- ja alihankintasuhteiden hallinta on monen yrityksen mielestä heidän suurin heikkoutensa. Hankintaosaamisella on ratkaiseva vaikutus esimerkiksi teollisuuden kilpailukykyyn. Silti hankintojen johtaminen kiinnostaa varsin vähän.

Mielestäni syy on selvä. Kyse ei ole ollut enää pariin vuosikymmeneen siitä, mistä löytyy halvin, teollisesti valmistettu osakomponentti.

(more…)

Lähes kaikki suomalaisen teollisuuden tuottama lisäarvo syntyy sisäisistä ja ulkoisista palveluista. Kokoonpanon merkitys on hyvin pieni.

Siksi tulevaisuuden kilpailukyky perustuu puhtaasti palveluiden tuottavuuden kasvattamiseen.

Näin voisi tiivistää uusimpaan Talouselämä -lehteen (TE 33/2010) kirjoittaneiden Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkijoiden viestin.

(more…)

Kuinka arvioit, miten edistynyttä palvelubisneksesi on? Oletko edellä vai jäljessä kilpailijoitasi?

Ohessa yksinkertaistettu versio käyttämästämme mallista, joka kertoo nopeasti, kuinka pitkällä olet. Malli kertoo, ovatko palvelut yrityksessäsi strategisessa vai taktisessa roolissa. Se sopii erityisesti teollisuudelle sekä laite- tai tuotekauppaa käyville yrityksille.

Neljän peruskysymyksen avulla saat käsityksen palvelutoimintasi kypsyydestä. Et tarvitse pisteytyskaavoja tai nelikenttiä – vastauksesi kertovat heti, missä olet hyvä ja missä suurin kehityspotentiaalisi on.

(more…)

“Tuotemyyjä on kuoleva rotu!”, sanoo Suomen paras myyntiorganisaatio -kilpailun kisaisäntä Petteri Laine. Tuotteen pitää olla helppo ostaa, se ei kaipaa myyjää tuekseen. Eikä sitä kestä tuotteen ohut katekaan.

Juttelin tiistaina Laineen kanssa myyntityön muutoksesta ja it-järjestelmien roolista.

“Myyjän työ on yhä enemmän asiakaskeskeistä ratkaisumyyntiä. Siihen tarvitaan iso määrä asiantuntijoita. Myyjän rooli muuttuu: hän toimii myynticasessa projektipäällikkönä, joka selvittää ja kokoaa asiakkaan tarvitseman ratkaisun.”

(more…)

Ydinajatuksemme on vähemmän softaa. Siis vähemmän päällekkäisiä, vaikeaselkoisia tai mammuttimaisia ohjelmistoja.

Suomalaiset, koneita ja laitteita valmistavat teollisuusyritykset ovat hyvä esimerkki alasta, jossa mammuttimaisista ohjelmistoista pääseminen kuitenkin edellyttää, että ne hankkivat lisää softaa. Mistä moinen ristiriita?

Teollinen tuotanto on luonteeltaan aivan erilainen eläin kuin palvelutuotanto. Teollisuusyrityksen on kuitenkin nykymaailmassa tehtävä molempia. Sama softa ei taivu molempiin. Sekä tuotanto- että palveluprosessit tarvitsevat aivan omat työkalunsa.

(more…)