Uusi tuote tai keksintö tuo heti mieleen, että kyse täytyy olla jostakin teknisestä parannuksesta ellei peräti jostakin aivan mullistavasta tieteellisestä löydöstä.

Tosiasiassa innovaatio voi aivan yhtä hyvin liittyä muotoiluun, käytettävyyteen, palveluun, markkinointiin tai liiketoimintamalliin. Niiden kautta voit löytää kilpailuetusi jopa helpommin kuin ylikilpaillusta tekniikasta.

Ohessa muutamia esimerkkejä.

• Rovaniemeläinen Lappset pärjää muotoilunsa ja käytettävyytensä avulla leikkikenttien kiipeily- ja toimintakalusteiden toimittajana.
• Amazon.com myy tavaraa netissä, ei sen kummempaa. Mutta sen innovaatiot liittyvätkin käytettävyyteen (saitin omat suositukset, vertaissuositukset, yhden klikkauksen ostokset jne.) ja liiketoimintamalliin (asiakas maksaa luottokortilla heti, mutta Amazon maksaa tavarantoimittajille vasta kuukauden, jopa kahden päästä).
• Verkkokauppa.com pärjää yhdistämällä omaperäisellä tavalla nettimyynnin ja fyysiset toimipisteet, jotka toimivat näyteikkunoina ja jakelukeskuksina.
• Afrikan tähti on muotoilu- ja sisältöinnovaatio, joka on käynyt kaupaksi jo 3,5 miljoonaa kertaa.
• Muumit ja Muumimaailma ovat sisältö- ja palveluinnovaatioita. Jotain innovatiivista täytyy olla myös Mauri Kunnaksen tuotannossa, kun se on käynyt vuosikaudet kaupaksi meillä ja maailmalla ja yltänyt pitkälti yli kuuden miljoonan kirjan myyntiin.

Usein tarvitaan kaksi innovaatiota samassa paketissa, ennen kuin ostajat todella innostuvat. Ksylitoli on hieno tekninen innovaatio. Mutta maailmalla se ei ole myynyt ansaitsemallaan tavalla. Minusta on selvää, että läpimurtoa varten se kaipaisi vielä rinnalleen markkinointiin tai käytettävyyteen liittyvän innovaation.

Parhaat pöllitään. Tämä muistui mieleeni, kun käsiin osui ikivanha lehtileike vuoden 1994 Inc. –lehden ja Harvard Business Review:n selvityksestä. Sen mukaan uusien yritysten perustajista peräti 71 prosenttia kopioi tai muutti paremmaksi edellisessä työpaikassaan saamaa ideaa.

Parikymmentä prosenttia törmäsi ideaan sattumalta. Vain muutama prosentti löysi bisneksensä järjestelmällisen kartoitustyön perusteella. Näin siis rapakon takana.

Entä jos sattuman osuutta haluaa laskea? Tässä neljä pomminvarmaa lähdettä, joita läpikäymällä yrityksesi saa innovaatioideoita.

Näitä miettimällä löydät uusia mahdollisuuksia:

Uusi asiakasryhmä: Syntyykö uusi asiakasryhmä, joka haluaa ehdottoman edullista? Entä löytyykö kysyntää kalliille premium-palvelulle? Pirstaloituuko markkina yhä pienempiin ostajajoukkoihin? Voiko olemassaolevia markkinasegmenttejä yhdistää? Onko kilpailija unohtanut jonkin segmentin? Luoko uusi tuote kysyntää lisäosille tai laajennuksille?

Uusi tarve: Muuttuuko asiakkaan toimiala? Muuttuuko lainsäädäntö? Muuttuuko kuluttajan käsitys siitä, mikä on nyt must? Haluavatko yritykset ulkoistaa? Pitääkö huoltosuhteen heikkenemiseen (väki siirtyy eläkkeelle) varautua? Pakottaako suhdanne yrityskauppoihin? Ajaako lama leikkaamaan kustannuksia entisestään? Ostaisiko asiakas, jos takaisit rahoituksen?

Uusi menetelmä tai tekniikka: Syntyykö uusi mahdollistava tekninen ratkaisu? Voiko olemassaolevia menetelmiä yhdistellä uudella tavalla? Voiko kehityskäyrällä hypätä yhden tai useamman sukupolven yli? Voitko olla tekniikan avulla läsnä monessa paikassa yhtä aikaa? Saako Kauko-Idästä halvan vaihtoehdon?

Uusi liiketoimintamalli: Maksaisiko ostaja pikemminkin käytöstä kuin omistamisesta? Voisiko peruspalvelun antaa maksutta? Onko yleisö ja siihen luotu luottamuksellinen suhde arvokkaampi omaisuuserä kuin seinät ja laitteet? Voisitko verkottua?

[Osittaisena lähteenä on käytetty Constantinos Markideksen kirjaa All the Right Moves.]