Posts Tagged ‘käyttöliittymä’

Jos pomon kännykältä kestäisi minuutin verran (joskus enemmän, ikinä ei tietäisi varmasti) yhdistää haluttuun numeroon, hän nakkaisi moisen rakkineen seinään.

Sama pomo voi kuitenkin naureskella kaltaisiemme it-talojen ja järjestelmäintegraattoreiden esittämille laskelmille. Niille, joissa osoitamme, kuinka hänen liiketoimintajärjestelmänsä huono työnkulku ja onneton käyttöliittymä ryöväävät tuhansia tunteja työaikaa.

(more…)

Erinomainen artikkeli FastCompanyssä, jonka soisin jokaisen tietohallintojohtajan lukevan. Sekä jokaisen tietohallintojohtajilta palveluja tilaavan liiketoimintajohtajan.

Se käsittelee… niin, no babyporkkanoita.

Aivan.

Juuri niitä kaupan vihannestiskin pikkupusseja, joissa on valmiiksi pikkupötkylöiksi sorvattuja porkkanoita.

Antakaahan kun selitän.

(more…)

Vuoden tietotekniikkavaikuttajaksi valittu Taneli Tikka totesi osuvasti, että insinöörit ratkovat liikaa ylhäältä annettuja ongelmia. Olennaisempaa on kyky löytää ongelma – sekä markkina sen ratkaisulle.

Muiden määrittelemää ongelmaa ratkomalla voi toki päästä irtiottoihin. Kuten Talouselämä kirjoittaa, Apple ei suinkaan keksinyt iPhonessa mitään, mitä joku muu ei olisi jo aikaisemmin esitellyt. Apple vain teki olennaiset asiat paremmin. He ratkaisivat tunnetun ongelman ylivoimaisella tavalla.

(more…)

Yleensä sanotaan, ettei kannata keksiä pyörää uudelleen.

Totuus on päinvastainen.

(more…)

Ideoita ja konsepteja on helppo esittää kalvosarjoina. Loputon kalvosaasteen tuottaminen kääntyy kuitenkin itseään vastaan.

Mikään ei konkretisoidu. Kaikki näyttää samanarvoiselta.

Tie onneen on prototyyppi. Kuten S.E.O.S. Design Oy:n toimitusjohtaja Antti Pitkänen toteaa Metallitekniikassa (2/2011):

“Emme tule toimeen ilman fyysisiä prototyyppejä. Sitä tarvitaan kommentointia ja tiedon keräämistä varten. Ei 3D-mallista voi päätellä, minkälainen tuoli on istua. Kaikki katsovat kuvaa eri tavalla, prototyypissä kaikki keskustelevat samasta asiasta.”

Olemme itsekin soveltaneet tuota periaatetta menestyksellä esimerkiksi tarjouskilpailussa (lue tarinamme Muuttopalvelu Niemi Oy:n tarjouskilpailusta).

Montako kalvosettiä uusista ‘konsepteista’ sinulla on? Entä montako prototyyppiä?

Niinpä.

Rovion tuottama Angry Birds oli viime vuoden suurimpia hittejä pelialalla. Alunperin iPhonelle/iPodille suunniteltu peli on nyt julkaistu myös PlayStationille ja PC:lle. Leluvalmistaja Mattel valmistaa oheiskrääsää. Fanit kehittelevät omia lintuhahmoja. Uutta peliä työstetään parhaillaan, pääomasijoittajat pörräävät ympärillä ja animaatiostudiot kyselevät filmioikeuksia.

Entä sitten? Eihän tämä ole peliblogi?

(more…)

Ohjelmistojen hankinta julkisiin organisaatioihin tuottaa surkuhupaisia tuloksia. Turun yliopiston professorit Matti Wiberg ja Reima Suomi kirjoittavat Talouselämässä (TE 39/2010), että ohjelmistohankkijat unohtavat käyttäjät.

Julkishallintoon ostettu ohjelmisto on ongelma, koska sitä ei osata hankkia.

Käyttäjän käyttökokemusta ja käyttöön tuhraantuvaa aikaa ei ole hankintapäätöstä tehtäessä eikä ohjelmiston suunnitteluvaiheessa mietitty juuri lainkaan.

Uusi ohjelmisto saattaa moninkertaistaa työtehtäviin käytetyn ajan. Tuottavuus laskee.

(more…)

Uuden (tai uudistetun) järjestelmän käyttöönotto on iso juttu. Sekä järjestelmän toimittajalle että sen hankkijalle. Käyttöönotto kulminoituu siihen, oppivatko käyttäjät järjestelmääsi käyttämään. Jos mokaat käyttöönoton, investointisi valuu hukkaan.

Näin tapahtuu koko ajan yhdestä yksinkertaisesta syystä.

Normaali käyttöönottoprojekti on väärä tapa on ottaa järjestelmä käyttöön!

(more…)

Zappos.com myy kenkiä ja vaatteita menestyksekkäästi verkossa. Saman yhtiön sisarsaitti 6pm.com keskittyy vaate-erien myyntiin hurjilla alennuksilla – tyypillistä rättikauppaa siis. Amazon osti koko yhtiön viime syksynä.

Nyt Thomas Wailgum kirjoittaa, kuinka rättikauppa löi sormille huonon käyttöliittymän takia. Zappos teki myynnissään 1,6 miljoonaa dollaria tappiota, koska yrityksen henkilöstö ei osannut käyttää monimutkaista hinnoittelutyökalua. Tavaraa myytiin liian halvalla.

Yhtiön pricing engine edellyttää hintojen koodaamista symbolien ja sääntöjen avulla – ja tietysti pari koodirivistöstä puuttuvaa merkkiä veivät hinnat metsään. Selvästikään kukaan ei ollut ajatellut työkalun helppoutta tai yksiselitteisyyttä, saatika varmistusmenettelyä. Työkalun käyttäjät, heidän tarpeensa ja taitotasonsa unohdettiin.

Siinä tuli huonolle käyttöliittymälle hintaa!

Hankalat ohjelmistot ja tökkivä työnkulku hukkaavat jokaisen työntekijän kohdalla jopa tuntikausia aikaa joka viikko. Kerrannaisvaikutukset yrityksesi tuottavuuteen ovat isot.

Mutta mihin aika liian vaikeiden sovellusten kanssa tuhraantuu? Miksi työ etenee hitaammin kuin olisi mahdollista?

(more…)