Autoni kahdessa edellisessä määräaikaishuollossa merkkikorjaamolla on autoa luovutettaessa mainittu, että pakoputkisto on vaihtokunnossa. Itse olin huomannut vain yhden kiinnikkeen ruostuneen poikki. Röörit olivat kuitenkin vielä tukevasti auton alla eikä ylimääräistä röpötystä kuulunut. He mielellään olisivat koko putkiston vaihtaneet – yksi vaimenninpönttö joskus oli vaihdettu yli 700 Eurolla, mitä lie koko putkiston vaihto olisi maksanut.
Pakoputkihuolto
Janne KivilaaksoTuska Heavy Selling Festival
Jörgen WesterlingIlmoitin meidät Ediste-piinapenkkiin. Olen tovin jos toisenkin yrittänyt keksiä tavan, miten saisimme kiteytettyä infrapalvelumme siten, että me erottautuisimme niistä 200 muusta palvelusta jotka ovat samankaltaisia sekä samalla tuotua ymmärrettävästi esille miksi asiakkaan kannattaisi hypätä juuri meidän syliimme. Miksi haluan tehdä tämän julkisesti ja tuoda puutteellisen viestimme esille ja vielä niin, että koko homma kuvataan?
Kuusnepa is back
Jörgen WesterlingTai siis kohta on. Tai siis, ei se ole se oikea kuusnepa, vaikka jopa HS dramatisoi asiaa. Kyseessä on uusi versio Commodore 64 -tietokoneesta, kuuslankusta, jota itsekin intohimoisesti hakkasin 80-luvulla. Ulkokuori on siis sama, mutta sisuskalut modernin tietokoneen veroisia.
En tiedä. En oikein pidä ajatuksesta. Mielestäni kuusnepan charmi perustuu siihen että siinä on erittäin rajattu kapasiteetti, mutta siltä siitä saa ulos mitä mahtavimpia tuotoksia (esim. SID-musaa.)
Tästä tuli mieleeni ajatus. Tuleeko HS 20 vuoden päästä otsikoimaan “Legendaarinen SAP-toiminnanohjausjärjestelmä tekee paluun”?* En usko. Jotenkin on vaikea kuvitella että ihminen haluaa kärsiä huonosta käytettävyydestä nostalgiamielessä. Joku voi tosin olla sitä mieltä että kuusnepakin on esimerkki huonosta käytettävyydestä. En minä vaan.
* Tähän voisi tietysti laittaa lähes minkä tahansa erpin nimen, SAP nyt vaan on aika kiitollinen kohde.
Oma sovellus joka kolmannelle työntekijälle
Kim HurttaLumet sulaa ja on aika ryhtyä kevätsiivoukseen. Monessa firmassa siivouksen kohteena voisi olla sovellusportfolio. Aihetta ainakin olisi. Tutkimuksissa, missä IT budjetit jaetaan kolmeen kategoriaan – Run, Grow ja Transform – selkeästi suurin osa rahoista menee Run-kategoriaan, eli status quon ylläpitämiseen.
Kyseenalaista totuutesi
Peter LöfgrenTimo Poropudas kolumnoi Taloussanomissa ydinvoimasta. Ei nyt aloiteta keskustelua siitä.
Sen sijaan hän kirjoittaa osuvasti tarpeesta kyseenalaistaa virallinen totuus:
“…meillä Suomessa asiat osataan niin hyvin, että meillä ei tapahdu ikäviä asioita. Meillä rokote ei voinut aiheuttaa ongelmia eikä meillä ollut samanlaista doping-ongelmaa kuin muilla mailla. …meillä on kuulemma maailman paras analyysi myös Japanin onnettomuudesta. …hoidimme pankkikriisinkin maailman parhaalla tavalla, vaikka se tosin tuli veronmaksajille maailman kalleimmaksi.”
Liiketoimintajärjestelmäsi ryövää työtunteja
Ville HemmiläJos pomon kännykältä kestäisi minuutin verran (joskus enemmän, ikinä ei tietäisi varmasti) yhdistää haluttuun numeroon, hän nakkaisi moisen rakkineen seinään.
Sama pomo voi kuitenkin naureskella kaltaisiemme it-talojen ja järjestelmäintegraattoreiden esittämille laskelmille. Niille, joissa osoitamme, kuinka hänen liiketoimintajärjestelmänsä huono työnkulku ja onneton käyttöliittymä ryöväävät tuhansia tunteja työaikaa.
Innovaation ei aina pidä olla jotakin hienoa
Peter LöfgrenKun media on täynnä teknologiayritysten maaimanvalloituspuhetta, tuntuu, ettei muunlaisilla innovaatioilla ole väliä.
Esimerkkinä otsikot Talouselämä-lehden maaliskuisista artikkeleista: Nyt puhuu mies Angry Birds -firman takana. Angry Birds tähtää New Yorkin pörssiin. Ovatko Angry Birds -miehet Suomen seuraavat miljardöörit?
Hienoa sinänsä. Linnut innovoinut (innovoinut: jotakin uutta, jotakin vanhaa, taitavasti kaupallistettu, ostajien haluama) Rovio ei nimittäin ole mikä tahansa Tekes-rahaa hassaava putiikki, vaan voittoa tuottava ja globaalissa kilpailussa menestynyt pieni kasvuyritys.
Mutta onhan toisenlaisiakin innovaatioita. Vähän maanläheisempiä.
Kuolemanlaatikko jääkaapissasi
Jörgen WesterlingErinomainen artikkeli FastCompanyssä, jonka soisin jokaisen tietohallintojohtajan lukevan. Sekä jokaisen tietohallintojohtajilta palveluja tilaavan liiketoimintajohtajan.
Se käsittelee… niin, no babyporkkanoita.
Aivan.
Juuri niitä kaupan vihannestiskin pikkupusseja, joissa on valmiiksi pikkupötkylöiksi sorvattuja porkkanoita.
Antakaahan kun selitän.
Löydä ongelma, jos haluat erottua eduksesi
Jörgen WesterlingVuoden tietotekniikkavaikuttajaksi valittu Taneli Tikka totesi osuvasti, että insinöörit ratkovat liikaa ylhäältä annettuja ongelmia. Olennaisempaa on kyky löytää ongelma – sekä markkina sen ratkaisulle.
Muiden määrittelemää ongelmaa ratkomalla voi toki päästä irtiottoihin. Kuten Talouselämä kirjoittaa, Apple ei suinkaan keksinyt iPhonessa mitään, mitä joku muu ei olisi jo aikaisemmin esitellyt. Apple vain teki olennaiset asiat paremmin. He ratkaisivat tunnetun ongelman ylivoimaisella tavalla.
Keksi pyörä uudestaan
Jörgen WesterlingYleensä sanotaan, ettei kannata keksiä pyörää uudelleen.
Totuus on päinvastainen.





