Sitä saa mitä tilaa. Näin tilaat erinomaisen käyttöliittymän:
Nosta asia tärkeysjärjestyksessä mahdollisimman ylös. Se tapahtuu käyttämällä siihen reilusti omia ja yrityksesi resursseja, suurella intensiteetillä.
Tämä toimii takuuvarmasti. Mutta mitä se tarkoittaa käytännössä?
Tiedän, intuitiivisuus kuulostaa pehmolta. Se ei ole perinteistä bisneskieltä.
Se on uutta bisneskieltä.
Kun Apple valtaa älypuhelinmarkkinoita, jokainen ymmärtää, että Apple myy intuitiivisuutta ja helppokäyttöisyyttä. Asiakkaat rakastavat sitä. Ja maksavat Applelle markkinoiden ylivoimaisesti kovinta katetta.
Nyt Kallasvuokin puhuu sekä sijoittajille että omalle väelleen käytettävyyden tärkeydestä. Sekä hyppäyttää Nokian kokonaisen käyttöjärjestelmäsukupolven yli, jotta yhtiö voisi tehdä intuitiivisempia käyttöliittymiä.
Suomalainen ruoka on olosuhteisiin nähden (lyhyehkö satokausi, vaihtelevat sääolot, kalliit henkilötyökulut) edullisesti tuotettua. Edullisuuden toteaa juuri julkistettu Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tukimus.
Kiitos kuuluu tekniikalle.
Tuotanto on alusta loppuun tietokoneistettua, kuten asiakkaamme Apetit osoittaa. Tehokkuuden lisäksi tämä tuo laatua ja turvallisuutta, koska jokaisen ruokaerän alkuperä ja viljelymenetelmät ovat jäljitettävissä.
Hahmotamme maailman kuvina. Kuva ja kuvavirta sisältävät valtavan määrän informaatiota, jonka aivosi kykenevät rinnakkaiskäsittelemään. Imaiset sekunneissa tiedon, jonka omaksuminen tekstinä tai numeroina veisi minuutteja.
Osa asioista ei ylipäätään hahmotu muutoin kuin visuaalisesti.
Pengo varastosi. Siellä on roppakaupalla rahaa hitaasti kiertävässä ja epäkurantissa tavarassa sekä tehottomassa tavaran käsittelyssä. Taantuman aikana on turha makuuttaa euroja varastohyllyissä pölyttymässä.
Toisin kuin luulisi, fiksu varastonhallinta ei ole edelleenkään itsestäänselvyys.
Varastoja parantamalla myös palvelukykysi nousee. Opimme tämän, kun paransimme Raskone Yhtiöiden varastonhallintaa yhdessä RELEXin kanssa.
Vaikea valinta, sillä onnettomia ovat molemmat. Tulosten puute puhuu puolestaan. Kisa 2000-luvun surkeimmasta järjestelmästä on silti tiukka:
BI: Idea on älytön. Keräät paljon dataa, jota et oikeasti ymmärrä. Sen laatu on huono ja esitystapa epähavainnollinen. Sitten koko johtoryhmä tuijottaa näitä käppyröitä, eikä tule hullua hurskaammaksi. Päätöksiin tämä kerätty tieto vaikuttaa varsin vähän. Tieto jopa vähentää uskoa omaan näkemykseen, kuten Seth Godin juuri kirjoittaa.
Erään asiakkaan aluejohtaja totesi äskettäin, että toivoo tietohallintojohdolta enemmän seurustelu-upseerin ominaisuuksia. Tämä pisti ajattelemaan, mitä kaikkea CIO:lta oikein vaaditaan.
Eikö enää riitä, että hän tekniikan lisäksi hallitsee suvereenisti myös businesspuolen asiat? Pitäisikö olla myös yleinen viihdyttäjä?
Epäilen, että asiakkaan ajatuksessa on paljonkin perää.
Se ei tue myyntiprosessia, eikä mitään muutakaan! Olen lopen kyllästynyt yrityksiin käyttää CRM-järjestelmää myynnin tukena.
Sähköinen asiakkuudenhallinta ei toimi.
Miksi? Koska koko ajatus on väärin. Voin hyväksyä, että tietoa pitää tallentaa. Mutta väite, että CRM-järjestelmän avulla saisi enemmän kauppaa, ei pidä paikkaansa.
Kauppalehdestä 11.1 osui silmiin koko aukeaman juttu neuvottelutaidoista. Jutun kainaloksi oli nostettu konsulttiyhtiö Precedo Consultingin Marko Hännisen toteamus ”Valtaosa yrityksistä ei mittaa neuvottelutehoaan mitenkään.”
Niinpä. Ei tulisi mieleenkään mitata neuvottelutehoa. Mittareita riittää muutenkin, erityisesti it-hommissa. (Kiinnostuneille IBM:n artikkeli ohjelmistoprojektien mittaamisesta – hiki nousee tuota kelatessa.)
Pikemminkin mittareiden määrää pitäisi vähentää. Radikaalisti.
Projektipäällikön aapinen on pitkä. Ihan oma lukunsa on erilaisten Excel-työkalujen korvaamiset. Niitä löytyy lähes joka yrityksestä, vaikkapa hinnoittelun tueksi tai myyntiennusteiden konsolidoimiseksi. Siksi tämä koskettaa lähes lukijaa kuin lukijaa.
Excelin rajat tulevat ennen pitkää vastaan ja riski kasvaa, että jotain menee pieleen. Niinpä yritys haluaa kunnon sovelluksen (juuri tätä termiä kuulee useimmin), joka tekee saman asian. Alati toistuva lähtötoive on ”Korvataan hyvin palvellut mutta vanhentunut työkalu nopeasti uudemmalla teknologialla. Säilytetään samanlainen toiminnallisuus.”
Kantapään kautta olemme oppineet, että jo tässä vaiheessa projektipäällikön hälytyskellon pitää soida:
