Zappos.com myy kenkiä ja vaatteita menestyksekkäästi verkossa. Saman yhtiön sisarsaitti 6pm.com keskittyy vaate-erien myyntiin hurjilla alennuksilla – tyypillistä rättikauppaa siis. Amazon osti koko yhtiön viime syksynä.

Nyt Thomas Wailgum kirjoittaa, kuinka rättikauppa löi sormille huonon käyttöliittymän takia. Zappos teki myynnissään 1,6 miljoonaa dollaria tappiota, koska yrityksen henkilöstö ei osannut käyttää monimutkaista hinnoittelutyökalua. Tavaraa myytiin liian halvalla.

Yhtiön pricing engine edellyttää hintojen koodaamista symbolien ja sääntöjen avulla – ja tietysti pari koodirivistöstä puuttuvaa merkkiä veivät hinnat metsään. Selvästikään kukaan ei ollut ajatellut työkalun helppoutta tai yksiselitteisyyttä, saatika varmistusmenettelyä. Työkalun käyttäjät, heidän tarpeensa ja taitotasonsa unohdettiin.

Siinä tuli huonolle käyttöliittymälle hintaa!

140 merkin tiivistys:
Mielestäni syy Twitterin suosioon on hyvin yksinkertainen: se on yksinkertainen!

Pidemmin:
Kävin maanantaina lyhyen ajatuksenvaihdon Twitterissä Mika Martikaisen (@mikamartikainen) ja Karri Anttilan (@Kanttila) kanssa siitä miksi Twitter on suosittu. Mika ihmetteli Twitterin suosiota, vaikka se on toiminnallisuudeltaan hyvin rajattu.

Itse näen suosion syyt seuraavasti:

Lue koko kirjoitus »

Helmiä Jason Friedin ja David Heinemeier Hanssonin mainiosta Rework –kirjasta:

Tarjoa vähemmän kuin kilpailijasi (underdo your competition). Kun kilpailu kovenee, luontainen reaktio on kasvattaa jokaisen tuoteversiosi ominaisuuskirjoa. Ethän halua jäädä kilpakumppaneista jälkeen. Viisainta voisi kuitenkin olla täyskäännös: tarjoa vähemmän, reilusti vähemmän.

Lue koko kirjoitus »

Hankalat ohjelmistot ja tökkivä työnkulku hukkaavat jokaisen työntekijän kohdalla jopa tuntikausia aikaa joka viikko. Kerrannaisvaikutukset yrityksesi tuottavuuteen ovat isot.

Mutta mihin aika liian vaikeiden sovellusten kanssa tuhraantuu? Miksi työ etenee hitaammin kuin olisi mahdollista?

Lue koko kirjoitus »

Tekniikka & talous -lehti kirjoittaa Aalto-yliopiston tuotekehityskurssista. Harjoitusprojektit tehdään yritysten kanssa, poikkitieteellisellä opiskelijatiimillä tietenkin.

Professori Kalevi Ekman kertoo, että mukana on myös kansainvälisiä etäopiskelijoita Yhdysvalloista ja Intiasta:

“Ei siitä mitään hyötyä ole, mutta tosi paljon hankaluuksia: kielimuuri, aikaero, kulttuuriset erot.”

Kuulostaa aivan loistavalta!

Juuri tällaiset kurssit opettavat eniten – sekä motivoivat ottamaan hyväksi koetut projektijohtamisen periaatteet oikeasti käyttöön.

Ne, jotka eivät ole projektijohtamisen ammattilaisia, voivat hakea ensiapua vaikkapa maksuttomasta Projektijohtajan 7 kuolemansyntiä -oppaasta. Se kokoaa omat oppimme projekteista selviämiseen.

Keskustelimme kollegojemme kanssa ylläpito- ja huoltomyynnin (tai after salesin) roolista suomalaisissa korkean teknologian yrityksissä. Se on haastava.

Uusien hilavitkuttimien suunnitteluun ja myyntiin keskittynyt organisaatio toki tarvitsee laitteilleen huoltoa ja lisätarvikemyyntiä. Sen tuottama tasainen kassavirta on arvossaan.

Samalla painitaan prosessien kanssa. Esimerkiksi isoja laitteita valmistava yritys myy mielellään uusinta uutta. Viimeisin versio isona kertakauppana on myyjienkin suosikki.

Lue koko kirjoitus »

Nokian kestävän kehityksen johtaja Kirsi Sormunen antoi hyvän muistutuksen tämänpäiväisessä puheessaan Talouselämän ja Logican yhteistilaisuudessa Vihreät kilpailutekijät:

Siirry atomien kulutuksesta bittien kulutukseen. Palkitset itsesi ja asiakkaasi.

Yrityksesi säästää logistiikkakustannuksissa ja kehittää yhä uusia lisäarvopalveluita. Asiakkaasi saa haluamansa nopeasti.

Lue koko kirjoitus »

Sosiaalisia medioita koskeva hypetys jättää kylmäksi. Sitä tarjotaan ratkaisuksi lähes kaikille ja kaikkeen. Harva taitaa tietää, mihin se oikein soveltuu.

Mietin, voisiko hyödyt yksinkertaistaa: Koska luet tätä blogia, teet työksesi tietotyötä. Teet siis työtäsi olemalla läsnä. Läsnäoleminen puolestaan tarkoittaa vuorovaikutusta ja osallistumista työnkulkuun.

Mutkat suoriksi: sosiaalisen median avulla voit olla helpommin läsnä.

Lue koko kirjoitus »

Roger Martin vetää Toronton yliopiston bisneskoulua. Hän on osuvasti kitetyttänyt esteen, jolla yritysjohdon on helppo torpata lähes mikä tahansa innovatiivinen ajatus:
“Todista se. Etukäteen.”

Ennakoitavaa menestystä on kovin vaikea toteuttaa käytännössä. Kun yrityksen rahat ja maine ovat pelissä, tuo vaatimus kuitenkin lipsahtaa helposti kirstunvartijan huulilta.

Vaatimus on kohtuuton. Intuitiosi kertoo, mikä voisi toimia. Mutta voit todistaa sen vain kokeilemalla ja oppimalla yrityksen ja erehdyksen kautta.

Lohduttaudu sillä, että kyseessä on sentään tieteellinen metodi: Asetat ensin hypoteesin. Kokeilut joko vahvistavat sen tai antavat palautetta hypoteesin muokkaamiseen.

Mutta menestymisen vaatiminen etukäteen: se on jo mustaa magiaa.

Pienen käyttäjämäärän käytettävyyshankkeista opittua: Keskity muutamaan avainhenkilöön. Saat heiltä hyödyllisemmän palautteen kuin kaikkien satunnaiskäyttäjien otannasta.

Keskity laatuun ja poraudu syvemmälle käyttötapauksiin sellaisten käyttäjien kanssa, joista saat jotain irti. Sovellusten ja käytettävyyden kehitystyö ei voi perustua satunnaiskäyttäjiltä saatuun kyselytietoon.

Lue koko kirjoitus »