Archive for the ‘Kilpailuetu’ Category

Kuinka arvioit, miten edistynyttä palvelubisneksesi on? Oletko edellä vai jäljessä kilpailijoitasi?

Ohessa yksinkertaistettu versio käyttämästämme mallista, joka kertoo nopeasti, kuinka pitkällä olet. Malli kertoo, ovatko palvelut yrityksessäsi strategisessa vai taktisessa roolissa. Se sopii erityisesti teollisuudelle sekä laite- tai tuotekauppaa käyville yrityksille.

Neljän peruskysymyksen avulla saat käsityksen palvelutoimintasi kypsyydestä. Et tarvitse pisteytyskaavoja tai nelikenttiä – vastauksesi kertovat heti, missä olet hyvä ja missä suurin kehityspotentiaalisi on.

(more…)

Kun asiakas on kävellyt jyrkänteen reunalle, myyjän tehtävä on tyrkätä hänet alas.

Mutta suomalainen häveliäisyys estää.

Tähän tulokseen tulin, kun lueskelin uusinta MikroBitti -lehteä. Pitkä artikkeli (MB 9/2010) kertoi Palvelu Plus Oy:n kanssa toteutetusta mystery shopping -tutkimuksesta. Siinä asiakkaan tavoitteena oli ostaa itselleen perusmallinen kannettava tietokone.

(more…)

Hyvä hallintotapa, niin kutsuttu corporate governance, yhdistettynä yritysten nykyhallituksiin, on oiva tapa nitistää luovat ideat ja uudistumiskyky!

Tähän tulokseen tulin, kun lueskelin elokuussa Aalto-yliopiston CKIR – Center for Knowledge and Innovation Research -yksikön seminaarissa esiintynyttä Morten Husea. Hän on professorina BI Norwegian School of Managementissa ja keskittyy erityisesti hallitustyöskentelyn kehittämiseen.

(more…)

Teollisuudessa myynnin organisointi ja myyjien motivointi on perinteisesti keskittynyt uusien laitteiden ja järjestelmien myyntiin. Palvelumyynti on jäänyt jalkoihin.

Syy on yksinkertainen. Uusi laite isona kertakauppana on myyjien suosikki, koska he tienaavat sillä parhaat provisiot. Se myös vauhdittaa myyjän urakehitystä aivan eri tavalla kuin nappikaupalta vaikuttava palvelumyynti.

(more…)

Myönnän, vedän vähän mutkia suoriksi, mutta otsikon kaltainen taustavire tuulahtaa suomalaistelakoilta puuttuvia laivatilauksia käsittelevässä Talouselämän artikkelissa.

“Miksi ylivoimainen osaaminen ei riitä?”, otsikoi Talouselämä ja jatkaa “Tällaista alusta ei olisi voitu rakentaa missään muualla, sanoo STX Finlandin toimitusjohtaja Juha Heikinheimo. Jostain kumman syystä ylivoimainen osaaminen ei kuitenkaan riitä.”

(more…)

Tietoviikon toissaviikkoisessa numerossa oli käytetty paljon palstatilaa tärkeään aiheeseen, nimittäin tietohallintojohdon osaamiseen ja varsinkin johtamisosaamiseen. Mielestäni tietohallinnon johtamisessa on kaksi asiaa jotka ovat muita tärkeämpiä.

(more…)

Syntyykö innovaatiot täydellisen vapauden vai tiukkojen rajojen asettelun avittamana? Saimme viime viikolla lukea (HS, Talouselämä) miten Professori Bengt Holmström aiheutti pienen myrskyn syyttämällä suomalaista innovaatiojärjestelmää ja yritysjohtajia rahan tuhlauksesta ja löysästä ohjaamisesta.

Holmström on sitä mieltä, että kaatamalla rahaa hankkeisiin ja antamalla täysi vapaus keksiä rahoille käyttöä, hyviä innovaatioita ei synny. Mielestäni Holmström on oikeassa, vaikka asia ei aina näin mustavalkoinen ole.

Omalta osaltamme voin kyllä sanoa että mikään ei anna paremmat eväät uusien ja innovatiivisten ratkaisujen keksimiseen kuin asetetut rajoitukset tai reunaehdot  - olkoon se sitten raha, aika, tai jokin muu projekteissa olennainen komponentti. Positiivinen paine antaa lisää virtaa.

P.S.
Sain Twitterissä hieman palautetta pitkästä kesätauosta. Kieltämättä se oli pidemmänpuoleinen joten siitä nöyrät anteeksipyyntöni. Nyt kuitenkin jatketaan kesäauringon antamalla uudella energialla postituksia. Kiitos palautteesta ja lukijoille mielenkiinnosta!
D.S.

Esko Kilpi on mainiosti todennut, että sellainen työ, jonka voi tehdä yksin, loppuu. Kaikki työ on ryhmätyötä. Kaikki arvo syntyy ryhmissä.

Seth Godin puolestaan sanoo, että lisäarvoa syntyy vain tekemällä hankalia töitä, joissa otat aloitteen, tuot kaaokseen järjestystä ja raivaat polkua. Godin kiteyttää sen näin: Et pysty luomaan arvoa työssä, jossa joku (pomosi, asiakkaasi) kertoo, mitä pitää tehdä seuraavaksi.

Siis työmme on ratkaista ryhmässä hankalia ongelmia.

Mutta Umair Haque huomauttaa terävästi, että sosiaalisen median luomat suhteet ovat kovin ohuita. Kavereita riittää bittiavaruudessa, mutta ne luottosuhteet joihin on panostettu ja jotka eivät koskaan petä, ovat yhtä harvassa kuin aina ennenkin. Ehkä jopa harvemmassa.

Entä jos yksinkertaistaisimme ryhmätyötä? Kasaisimme pienemmän, mutta tiiviimmän piirin. Panostaisimme muutamiin vahvoihin yhteistyösuhteisiin nykyistä enemmän.

Saisimmeko enemmän arvoa aikaan?

Suomalainen ruoka on olosuhteisiin nähden (lyhyehkö satokausi, vaihtelevat sääolot, kalliit henkilötyökulut) edullisesti tuotettua. Edullisuuden toteaa juuri julkistettu Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tukimus.

Kiitos kuuluu tekniikalle.

Tuotanto on alusta loppuun tietokoneistettua, kuten asiakkaamme Apetit osoittaa. Tehokkuuden lisäksi tämä tuo laatua ja turvallisuutta, koska jokaisen ruokaerän alkuperä ja viljelymenetelmät ovat jäljitettävissä.

(more…)

Se ei tue myyntiprosessia, eikä mitään muutakaan! Olen lopen kyllästynyt yrityksiin käyttää CRM-järjestelmää myynnin tukena.

Sähköinen asiakkuudenhallinta ei toimi.

Miksi? Koska koko ajatus on väärin. Voin hyväksyä, että tietoa pitää tallentaa. Mutta väite, että CRM-järjestelmän avulla saisi enemmän kauppaa, ei pidä paikkaansa.

(more…)