Archive for the ‘Kilpailuetu’ Category

Pistät luovuuspipon päähän. Se stimuloi sähköisesti oikean aivolohkosi toimintaa ja samanaikaisesti vaimentaa vasenta aivolohkoa (1, 2, 3, 4). Luovuutesi kasvaa.

Näin yksinkertaisesti toimii luovuuspipo. Sitä markkinoi Emotiv, Sydneyn yliopiston professori Allan Snyderin kätilöimä yritys. Professori Snyder selvästi nauttii hullun proffan roolistaan, kuten tästä promokuvasta voi päätellä.

Luovuuspipon idea on kuitenkin niin yksinkertainen, että se saattaa toimia. Pienten sähköannosten johtaminen päänahan läpi on teknisesti erittäin yksinkertaista. Samaan tapaan simppeli oivallus, kuin Valkeen idea siitä, että kaamosmasennus helpottaa johtamalla valoa korvakäytävään.

(more…)

Katsastuksen laatu järkyttävän kehno, otsikoi Kauppalehti. Autokatsastusten taso surkea, kirjoitti Hesari.

Kyseessä on liikenneturvallisuusvirasto Trafin testi, jossa tutkittiin 20 autokatsastamon työn laatua. Menetelmänä oli testiauton katsastus. Auto sisälsi liikenneturvallisuutta vaarantavia vikoja, jotka jokaisen katsastusaseman olisi pitänyt helposti havaita (lue pdf-raportti täältä) ja vaatia korjattavaksi.

Eipä havaittu.

(more…)

Tianhe-1A on maailman nopein supertietokone. Se voi suorittaa yli 2 500 miljardia likulukuoperaatiota sekunnissa. Se sijaitsee Kiinassa.

Koska se on paras, siihen on valittu paras käyttöjärjestelmä. Käyttöjärjestelmän nimi on Linux.

Se sama käyttöjärjestelmä, jota sinä et halua koneeseesi.

(more…)

Pilvipalvelut ovat pop. Mutta miksi hankkia niitä?

PowerStation Oy:n verkkopalvelu ja taustalla pyörivä toiminnanohjausjärjestelmä on tuore asiakasprojektimme, joka tarjoaa hyvän vastauksen. Viisi syytä saivat yrityksen valitsemaan pilvipalvelut.

(more…)

Apple ehti myydä hyvän tovin mp3-soittimia, erinomaisen hyvällä menestyksellä.

Applen osakekurssihan  mateli koko 90-luvun 10-30 dollarissa. Ryhtiliike alkoi iMacista (muistatko vielä tuon vuosikymmen sitten lanseeratun värikkään pöntön?) ja 2000-luvun alkupuolella alkanut iPod-menestys tuplasi kurssin 60 dollariin. Kurssi siis nousi iPodin myötä. Mutta ei mitenkään erityisen paljon.

(more…)

Talouselämä (TE 37/2010) uutisoi Visma Severan teettämästä tuntikirjanpitoa koskevasta selvityksestä otsikolla ”Konsultti ei muista laskuttaa”.

Selvityksen mukaan suomalaiset asiantuntijayritykset unohtavat laskuttaa noin 8 prosenttia tekemistään töistä. Syynä on hidas ja puutteellinen tuntikirjanpito. Selvityksessä tästä on vedetty johtopäätös, että työtä jäisi laskuttamatta peräti 1,8 miljardin euron arvosta vuodessa.

Enpä usko. Vajavainen työajanseuranta on varmasti todellinen ongelma. Mutta se on lähinnä ongelma asiantuntijayrityksen sisäiselle suunnittelulle ja työnjohdolle. Tuntien kirjaaminen on operatiivinen asia. Arvosta laskuttaminen on strateginen asia.

Asiakkaalle pitää myydä tuloksia ja tuotettua arvoa, ei tunteja.

Pääsääntöisesti autohuolto antaa pelkkää valohoitoa. Tähän tulokseen tuli saksalainen autolehti Auto Zeitung (AZ 22/2010) testattuaan Audin merkkihuoltamoja eri puolilla Saksaa.

Kahdeksasta testatusta merkkihuollosta peräti kuusi teki täysin ala-arvoista työtä.

Asialla on paljon autohuoltoja laajempaa merkitystä. Ensin kuitenkin muutama asia itse testistä.

(more…)

Mainostoimisto SEKin toimitusjohtaja Marco Mäkinen kehuu Kauppalehden blogissaan kilpailijoidensa tekemää hyvää työtä. Hienoa!

Asiakas oppii ja innostuu esiin nostetuista hyvistä suorituksista. Se edistää kaupankäyntiä. Sen sijaan alalla toimivien kollegojen mollaaminen ja not invented here -syndrooma tahraa kaikkien mainetta.

Itse nostamme hattua Sinisen Meteoriitin Share Point -toteutuksille. Trainers’ Housen Sydän-intranet on puolestaan maino tuotteistus, joka sopii lähes kaikille yrityksille. Reaktor, Accenture ja Microsoft ovat puolestaan saaneet toistuvalla Parhaat työpaikat -menestyksellään koko it-alan kiinnittämään entistä enemmän huomiota työntekijöiden motivaatioon ja tuottavuuteen.

Hyvää työtä!

Laatukeskuksen Margit Lindholm kirjoittaa, kuinka toimittaja- ja alihankintasuhteiden hallinta on monen yrityksen mielestä heidän suurin heikkoutensa. Hankintaosaamisella on ratkaiseva vaikutus esimerkiksi teollisuuden kilpailukykyyn. Silti hankintojen johtaminen kiinnostaa varsin vähän.

Mielestäni syy on selvä. Kyse ei ole ollut enää pariin vuosikymmeneen siitä, mistä löytyy halvin, teollisesti valmistettu osakomponentti.

(more…)

Lähes kaikki suomalaisen teollisuuden tuottama lisäarvo syntyy sisäisistä ja ulkoisista palveluista. Kokoonpanon merkitys on hyvin pieni.

Siksi tulevaisuuden kilpailukyky perustuu puhtaasti palveluiden tuottavuuden kasvattamiseen.

Näin voisi tiivistää uusimpaan Talouselämä -lehteen (TE 33/2010) kirjoittaneiden Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkijoiden viestin.

(more…)