Minulla oli mahdollisuus osallistua Business of Software -konferenssiin lokakuun loppupuolella. Se on yksi parhaista konferensseista mihin olen osallistunut – niin myös tänä vuonna. Puhujat olivat huippuluokkaa ja tunnelma erittäin mukava. Tässä ensimäinen kirjoitus sarjassa joka käsittelee BoS-konferenssia.
(more…)
Kun media on täynnä teknologiayritysten maaimanvalloituspuhetta, tuntuu, ettei muunlaisilla innovaatioilla ole väliä.
Esimerkkinä otsikot Talouselämä-lehden maaliskuisista artikkeleista: Nyt puhuu mies Angry Birds -firman takana. Angry Birds tähtää New Yorkin pörssiin. Ovatko Angry Birds -miehet Suomen seuraavat miljardöörit?
Hienoa sinänsä. Linnut innovoinut (innovoinut: jotakin uutta, jotakin vanhaa, taitavasti kaupallistettu, ostajien haluama) Rovio ei nimittäin ole mikä tahansa Tekes-rahaa hassaava putiikki, vaan voittoa tuottava ja globaalissa kilpailussa menestynyt pieni kasvuyritys.
Mutta onhan toisenlaisiakin innovaatioita. Vähän maanläheisempiä.
Kuvittelemme usein oman yrityksemme erityistapaukseksi, johon eivät muiden mallit ja opit sovi. Se on puppua. Muilta kannattaa oppia.
”Energiaa on pyritty säästämään suomalaisvoimin aiemminkin”, sanoo Strömforsin tehtaan kunnossapitopäällikkö Pertti Vainio Energia-lehdessä (9/2010).
Tehtaan ranskalainen omistaja ei kuitenkaan uskonut, että kaikki kivet oli käännetty.
Helkama Velox kertoo, että se tuo myyntiin aivan uudella runkorakenteella varustetun polkupyörän, joka helpottaa kaupunkipyöräilyä. Kiinnostavaa!
Helkama innostui kehumaan keksintöään ainutlaatuiseksi. Ehkei se sitä ole, mutta oli silti mielenkiintoista seurata, kuinka pyöräjulkistus kirvoitti heti lukuisia nettikommentteja, joissa runkorakenteen idea tyrmättiin sillä perusteella, että se ei ollut uuden uusi.
Tämä on tietysti kauheaa. Että joku kehtaa soveltaa kerran keksittyä ideaa uudestaan!
PowerKiss Oy:n Maija Itkonen kirjoittaa asiaa Kauppalehden blogissa otsikolla Testataan kun tavataan!:
”[Innovaatiot]…syntyvät testaten, palautetta tutkien, vaihtoehtoja kokeillen ja prosesseja iteroiden.”
Jos et ole tällä viikolla (tai edes tässä kuussa!) testannut mitään – ideaa, prototyyppiä, tuotetta, myyntipuhetta, uutta asiakasryhmää, uutta hinnoittelumallia tms. – et ole innovoinut.
Kokeilematta mitään uutta, et pysy edes paikoillaan, sillä maailma ympärilläsi etenee. Entisestä hittituotteestasi tulee cd-torni – aiemmin joka kodin vakiovaruste, mutta nykyinen vaihtotorien ja kierrätyskeskusten ongelmajäte, jota kukaan ei enää halua.
Mitä olet testannut tänään?
Yksinkertainen perusajatus: harrastajahiihtäjistä suuri osa inhoaa voitelua. Parhaan luiston ja pidon saavuttaminen ei ole heidän päämääränsä. He vain haluavat liikkua luonnossa muutaman kerran kuukaudessa.
HelsinginSanomien lauantaina ilmestynyt kuukausiliite (HS KL 1/2011) kirjoittaa voitelematta valmiin suksen kehittäjästä, Matti Järvisestä. Hänen yrityksensä oli yksi vuoden 2010 InnoSuomi -palkinolla palkituista.
Paineen aikaansaaman kitkan vaikutuksesta lumi sulaa suksen pohjan alla, synnyttäen näin ohuen vesipatjan, jonka päällä suksi liukuu. Tämänhän me olemme tienneet jo vuosikausia.
Paitsi ettei se ole totta.
Helsingin Sanomat on tehnyt kulttuuriteon ja kysynyt HS-raatilaisilta sähkökirjan tulevaisuudesta. Eri media- ja kulttuurialan henkilöiden vastauksia kertyi kahdeksankymmentä. Otos tarjoaa hienon läpileikkauksen siihen, kuinka ihmiset hahmottavat muutosta.
Materiaali on erinomaisen valaisevaa ja sopii luettavaksi jokaiselle, joka miettii tämän tai tuon teknologian mahdollista läpilyöntiä massamarkkinoilla. Suosittelen raatilaisten kommenttien lukemista kokonaisuudessaan!
Myös raatilaisille esitetty kysymyksenasettelu on paljastava. Hesari kysyy sähkökirjan tulevaisuudesta.
Kysymys johtaa heti useimmat vastaajat harhaan, miettimään kirjaa. Pitäisi miettiä lukemista.
Penisilliinistä lähtien vahingossa löytyneet keksinnöt (eli kaupallistamisvaiheen jälkeen innovaatiot) ovat olleet pinnalla.
Uusin lisäys pitkään sarjaan on suomalaisen pelifirma Everyplayn kehittämä Applifier -palvelu.
Kun pelien kehittämiseen keskittyneen yhtiön markkinointi takkuili, he päättivät kehittää mainosverkon (lähde: Vierityspalkki.fi -blogi). Siinä Facebook -pelejä julkaisevat pelifirmat mainostavat pelaajille toistensa pelejä, hankkien näin uusia käyttäjiä. Se on edullisempaa ja tehokkaampaa kuin perinteisemmät tavat markkinoida.
Mainosverkosta tuli suurempi hitti kuin omista peleistä. Nyt suomalaisporukka keskittyy täysillä Applifierin kehittämiseen. Sivupolusta tuli kultasuoni.
Tarinan opetus innovaattoreille: Mene asiakkaiden luokse. Koita saada asioita aikaan. Epäonnistu. Tee pakon edessä kaikki uudella tavalla. Tartu vahingossa syntyneeseen kultamunaan. Hymyile matkalla pankkiin.
Syntyykö innovaatiot täydellisen vapauden vai tiukkojen rajojen asettelun avittamana? Saimme viime viikolla lukea (HS, Talouselämä) miten Professori Bengt Holmström aiheutti pienen myrskyn syyttämällä suomalaista innovaatiojärjestelmää ja yritysjohtajia rahan tuhlauksesta ja löysästä ohjaamisesta.
Holmström on sitä mieltä, että kaatamalla rahaa hankkeisiin ja antamalla täysi vapaus keksiä rahoille käyttöä, hyviä innovaatioita ei synny. Mielestäni Holmström on oikeassa, vaikka asia ei aina näin mustavalkoinen ole.
Omalta osaltamme voin kyllä sanoa että mikään ei anna paremmat eväät uusien ja innovatiivisten ratkaisujen keksimiseen kuin asetetut rajoitukset tai reunaehdot - olkoon se sitten raha, aika, tai jokin muu projekteissa olennainen komponentti. Positiivinen paine antaa lisää virtaa.
P.S.
Sain Twitterissä hieman palautetta pitkästä kesätauosta. Kieltämättä se oli pidemmänpuoleinen joten siitä nöyrät anteeksipyyntöni. Nyt kuitenkin jatketaan kesäauringon antamalla uudella energialla postituksia. Kiitos palautteesta ja lukijoille mielenkiinnosta!
D.S.
