Postiluukku kolahti. Siellä oli uusin Aalto University Magazine. Jos lehti ei ole tuttu, se on Aalto-yliopiston sidosryhmälehti, joka on erittäin kaunis ja myös sisällöltään mielenkiintoinen. Lehdessä on osio “Termin avaus” jossa aaltolaiset määrittelevät eri termejä omasta näkökulmastaan. Tällä kertaa määrittelyn kohteena oli hyvinvointi.
Akatemijatutkija (työpsykologia ja johtaminen) Mari Kira määrittelee hyvinvoinnin työssä seuraavasti:
“Hyvinvointi työssä merkitsee työntekijän kokemusta myönteisistä tunteista ja toimintakykyisyyden kehittymisestä työssään.”
Mari Kira jatkaa:
“Työhyvinvointi kumpuaa merkitykselliseksi koetusta työstä, jonka sisällöt ja tapahtumat tuntuvat ymmärrettäviltä ja hallittavilta.”
Tässä määritelmässä on mielestäni muutama olennainen sana, nimittäin “myönteisistä tunteista” sekä “ymmärrettäviltä ja hallittavilta“. Jos tarkastelee työssä käytettäviä tietojärjestelmiä – erityisesti toiminnanohjaukseen liittyviä järjestelmiä – nämä sanat harvemmin tulevat esille keskusteluissa. Järjestelmien käytettävyydellä on siis suuri merkitys hyvinvointiimme.
Professori (Emerging Design Practices) Alastair Fuad-Luke määrittelee hyvinvoinnin suunnittelun kautta. Hän sanoo:
“Design cannot guarantee delivery of wellbeing, but it can offer diverse affodances enabling everyone to choose the ‘best fit’ for their wellbeing. Perhaps design can also reveal forgotten or neglected ‘ways of being well’!”
Erityisesti tuo viimeinen lause kolahti. Suunnittelun avulla voidan paljastaa unohtuneita hyvinvoinnin muotoja.
Eikö vain? Tietojärjestelmien käytettävyys on mielestäni juuri tällainen unohtunut hyvinvoinnin muoto. Panostamalla käyttäjäkokemukseen ja sen kokonaisvaltaiseen suunnitteluun työssä ja järjestelmissä saavutetaan parempi hyvinvoinnin taso.
