Business of Software

Minulla oli mahdollisuus osallistua Business of Software -konferenssiin lokakuun loppupuolella. Se on yksi parhaista konferensseista mihin olen osallistunut – niin myös tänä vuonna. Puhujat olivat huippuluokkaa ja tunnelma erittäin mukava. Tässä ensimäinen kirjoitus sarjassa joka käsittelee BoS-konferenssia.

Kuva: Betsy Weber

Ensimmäinen puhuja oli professori Clayton Christensen, joka on kuuluisa mm. kirjastaan The Innovator’s Dilemma. (Steve Jobsin elämänkerrassa mainitaan ainoastaan yksi business-kirja, joka on juuri The Innovator’s Dilemma.) Christensen aloitti puheensa koskettavasti pyytämällä anteeksi siitä, että hän puhuu hitaasti ja katsoo lattiaan yleisön sijaan. Viime kesänä hän sai aivohalvauksen, joka heikensi hänen puhukykyänsä huomattavasti. Hän kertoi ostaneensa Rosetta-kielikurssin ja aloittaneensa englannin kielen opettelun lähes alusta. Hänen kykyynsä esittää älykkäitä, veitsenteräviä argumentteja ei selvästikään ollut muuttunut halvauksen myötä.

Professori Christensen puhui disruptiivisistä innovaatioista ja siitä, miten vaikeata onnistuminen on ylläpitää.

“If you do everything right, you will fail.”

Hän argumentoi, että se mitä Harvardissa ja muissa opinahjoissa opetetaan liiketoiminnan johtamisesta väistämättä johtaa yrityksen epäonnistumiseen.  Syy on siinä että, tällainen liiketoiminta ei pysty vastaamaan disruptiiviseen innovaatioon, vaan se pyrkii vastaamaan parantamalla nykyisiä tuotteita ja palveluita – vaikka asiakkaat ei tällaisia parannuksia tarvitse eivätkä edes voi hyödyntää niitä.

Disruptio syntyy Christensenin mukaan usein pohjalla – korvataan “kuluttamattomuus” (non-consumption) uudella, halvalla, rajatun toiminnallisuuden  tuotteella.

Toyota tuli pohjalta Corollalla mutta on nyt siirtynyt ylempiin segmentteihin (Lexus) jonka johdosta korealaiset Kia ja Hyundai tulevat pohjalta valtaamaan markkinoita. Ensimmäiset transistoriradiot olivat surkeita, mutta halpoja. Sony teki 2 dollarin radion joka sai suuren suosion ja onnistui siten nousemaan elektroniikkajätiksi tyhjiöputkivalmistajien ohitse.

Jos siis haluat nitistää kilpailijat, tee se pohjalla. Christensenin mukaan uusiutuvan teknologian yritykset  - sähköautot, aurinkoenergia, tuulivoima, biopolttoaineet – lähestyvät markkinoita väärin. Esimerkisi aurinkoenergiayhtiöt yrittävät suurilla tuilla ja investoinneilla tehdä aurinkoenergian kipailukykyiseksi teollisissa länsimaissa. Tämä on erittäin vaikeata. Samalla mm. Mongoliassa ja monessa Afrikan maassa yksinkertainen aurinkoenergia kasvaa 50% vuosivaiuhtia ilman tukia – sen takia että siellä korvataan pimeys. Tuotteet paranee pikkuhiljaa ja Christensenin mukaan aurinkoenergian onnistujat tulee sieltä.

Lopuksi vielä yksi lause Christensenin esityksestä, joka kaikui erityisen selkeästi minun korvissani.

“The market to make something more affordable and simple is often times a bigger market.”

Tämä on mukava kuulla – me kun teemme toiminnanohjauksesta helpompaa useimmiten myös halvemmalla kuin perinteisin menetelmin.

Kaiken kaikkiaan professori Christensenin puhe oli erittäin vangitseva ja vaikuttava. Hän on selvästi maineensa veroinen!