Puolustusvoimissa ollaan suutuksissaan. Syystäkin. Palkanmaksussa on ollut ongelmia. Moni on saanut liian vähän rahaa tililleen, jotkut liikaa. Suuri osa on myös jäänyt täysin ilman palkkaa. Palkka-armeijaa suomeen ei haluta, mutta halutaanko palkatonta?
Mistä palkattomuus ja sekoilu johtuu? No vaikeasta ja toimimattomasta toiminnanohjausjärjestelmästä tietysti. Puolustusvoimat ovat ottaaneet SAPin käyttöön. Tämä yhdistettynä siihen, että palkanlaskenta on ulkoistettu on saanut aikaan aikamoisen sopan. Ylläolevassa Helsingin Sanomien artikkelissä todetaan:
Virheet johtuvat armeijan toukokuussa käyttöön ottamasta uudesta SAP-palkanmaksujärjestelmästä. Se ei ole toiminut lainkaan odotetusti. Osa virheistä saattaa johtua siitä, että järjestelmää ei ole opittu käyttämään
Tämä on tuttu virsi. Vaikeakäyttöinen järjestelmä yhdistettynä huonoon koulutkseen. Siinä katastrofin ainekset. Voin vain arvata miltä palkanlaskijoilta tuntuu kun tappelevat erpin kanssa ja tuhannet sotilaat jäävät ilman palkkaa tai saavat sitä liian vähän.
Aliupseeriliitolla on sivuillaan kysely, jonka tämänpäiväinen tulos on tuossa oikealla. Liiton puheenjohtajan blogissa voi lukea lisää aiheesta.
Tili kun on tyhjä, niin se on. Selittele siinä pankinjohtajalle ja entisen emännän juristille, että meillä intissä otettiin käyttöön SAP, ja se SAP on kuulemma iloinen asia, ja rahat tulee kun Joku Jossain saa palikat kohdalleen. Voitte kuvitella, ettei Simo Antti saa sääliä eikä sympatiaa.
Vaikka maamme puolustus ei varmaan ole kiinni erpistä, tällaiset tapaukset ovat erittäin ikäviä koska ne koskettavat suoraan niin monia ihmisiä ja heidän toimeentuloaan.
Vastaavia ongelmia on myös yritysmaailmassa jatkuvasti, mutta ne eivät tule meidän tietoomme. Järjestelmät ovat liian monimutkaisia, ne eivät ota käyttääjää huomioon, ja syntyy virheitä. Häntä heiluttaa koiraa.
Tältäkin oltaisiin voitu välttyä jos järjestelmä tukisi työtään tekeviä ihmisiä eikä niin että ihmiset tekevät työtään järjestelmän ehdoilla. Taakse poistu!
Mikä tekee tilanteesta vielä pahemman kuin monimutkainen ja vaikeakäyttöinen SAP on se, ettei tätä järjestelmää edes ole olemassa.
“Ohjelmistoyhtiö SAP:n operatiivinen johtaja Dan Ahlstedt kiistää, että Puolustusvoimien palkanmaksuihin liittyvä ongelmat johtuvat SAP:n ohjelmista. “Puolustusvoimilla ei ole SAP:n palkanmaksujärjestelmää”, Ahlstedt sanoo.” HS 16.6.2011
Järjestelmähankkeiden arkipäivää tämäkin. Kun organisaatiossa viedään läpi muutosprosesseja, eri ihmisillä on takuuvarmasti eri käsitys siitä, mitä ollaan muuttamassa, miten, miksi, milloin. Asioihin pitää kuitenkin puheessa pystyä viittaamaan jollain nimellä, joten paremman puutteessa moni ottaa tässä vaiheessa käyttöön järjestelmien tuotebrändin tai toimittajaorganisaation nimen.
Useiden keskenään nivoutuvien järjestelmien ja projektien keskellä loppukäyttäjän on tyypillisesti mahdotonta tietää, minkä laatikon toimimattomuudesta tai keskeneräisyydestä ongelma johtuu. Eikä tarvitsisikaan, jos kokonaisuudella ja prosesseilla olisi selkeästi oma identiteettinsä liiketoimintaperspektiivistä käsiteltynä, sekä ehkä jopa tunnistettavat omistajuudet organisaation sisällä. Muuten se kaikki on vaan IT:tä, jota korjaa IT-osasto ja IT-konsultit, koska IT nyt ei ylipäätään useimmiten toimi.
“Viestintä yleensä epäonnistuu, paitsi sattumalta.” Heikko käytettävyys on suuri haaste järjestelmätoimittajille ja käyttöönottoprojekteille, epäilemättä. Heikko viestintä taas on kompastuskivi ihan jokaiselle.
Itse asiassa, tuo on kyllä totta. Palkkajärjestelmä ei ole SAP, mutta se on otettu käyttöön SAP-projektin yhteydessä (http://www.logica.fi/we-are-logica/media-centre/news/2010/puolustusvoimat-uudistaa-palkkahallintoaan/). Voisi arvata että ongelmat johtuvat osin näiden kahden järjestelmän yhteistoiminnasta – tai sen puutteesta. Kiitos tarkennuksesta.
Kuten kirjoitat, käyttäjän kannalta on yhdentekevää (kuten pitääkin olla) mikä palikka ei toimi ja miksi. Valitettavan usein käyttäjän pitäisi kuitenkin tietää tai ymmärtää miten eri järjestelmät monimutkaisessa kokonaisuudessa liittyy toisiinsa jotta hän pystyy ratkomaan ongelmatilanteita.
Tästä dokumentista taitaa nähdä kyseisen kokonaisuuden palasia, palkkoihin liittyen kalvolta 6: Kieku-tietojärjestelmäkokonaisuus http://www.kieku.fi/Public/download.aspx?ID=79802&GUID={A470563B-F93E-439C-B1C6-1F94DCE0855B}
On SAP:ia, on Logica Palkat ja on vaikka mitä. 2004 alkanut Kieku-hanke ja 2014 päättyväksi aikataulutettu Kieku-tietojärjestelmähanke ovat ilmeisesti tämän Puolustusvoimien episodin taustalla. Kieku.fi kylläkin kertoo:
“Kieku-tietojärjestelmä tulee käyttöön koko valtionhallintoon puolustusvoimia lukuunottamatta.”
Logica toisaalta toteaa 27.10.2010 tiedotteessaan, että:
“Liittymällä palkkahallinnon osalta mukaan valtiokonsernin mukaiseen tietojärjestelmäratkaisuun puolustusvoimat kykenee hyödyntämään valtiohallinnon talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusuudistuksen (Kieku) tarjoamat edut ja näiltä osin parantamaan myös sisäisten prosessiensa tuottavuutta.”
No, oli tai ei, virheitä tapahtui. Miksei ostettu yhtä toimivaa kokonaisuutta? Tämä Mikko Kangaspuntan esitys viime lokakuulta päättyy seuraavaan lessons learned -toteamukseen:
“One technology (e.g. SAP) would have been easier to deal with. -Challenging integration between SAP and Logica components. -But SAP has no solution for Finnish government payroll (* supporting different collective bargaining contracts)” slideshare.net)
Ei voitu valita helppoa ratkaisua, kun liiketoimintaprosessi oli vaikea. Niinpä niin. Lähde siinä nyt neuvottelemaan työntekijäjärjestöjen kanssa palkkamallien yhtenäistämisestä prosessitehokkuuden nimissä. Pitää siis tyytyä yhtenäistämään tietojärjestelmiä kun prosessiin ei voi koskea.