Olemme uuden viestimme mukaisesti suunnitelleet paljon mm. ERPpien ja CRMien päälle käyttöliittymiä. Siinä puuhassa olen huomannut, että softatoimittajan on välillä pompattava selkeästi sinne liiketoimintaprosessin puolelle yrittäessään luoda oikeaa käytettävyyttä.

Tavoitteiden ja tarpeiden ymmärtämistä. Mutta ei edes tarkkailemalla, sillä joskus asiakkaat vaan ovat luoneet ne prosessinsa vaikka ensimmäisen ERPin lomakkeiden mukaan. Silloin teen mieluummin ensin itse sen mukaan, mitä mielestäni pitäisi tehdä ja annan asiakkaan ampua alas kaiken väärin menneen. Tottakai siinä nyt tulee seurattua asiakasta, mutta jos nyt ihan totta puhutaan niin joskus tehdään niin typeriä asioita, etten halua seurata niiden tekemistä.

Tämä tarkkailu nyt on taas kerran sellainen asia, mistä on helppo löytää teoriaperusteluja ja voi olla, että sinä Tarkkailija teet sitä oikein. Teoriaan tukeutuva Usability Expertti alallamme vaan menee usein tarkkailemaan sitä pirun ERPistä kumpuavaa prosessia ja ei saa kyllä minulta kunnioitusta. Käytettävyyden ja liiketoimintakonsultoinnin voi mielestäni yhdistää hyvin. Ja taas toisaalta meidän projekteissamme ei niitä voi erottaa. Tämän postauksen pohjana oleva artikkelikin käsittelee käytettävyyttä juuri tästä lähtökohdasta.

Nyt kyllä puhutaan käytettävyydestä varsin laajassa kehyksessä, kun taas vaikka Nielsenin tulkinta termistä on merkittävästi spesifisempi. Semantiikkaa, mutta vaihdetaan tämä meidän puheenaiheemme nyt sitten virallisestikin käsittelemään liiketoimintaprosessien parantamista käytettävyyslähtökohdista.