<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><rss version="2.0"
	xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/"
	xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/"
	xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"
	xmlns:sy="http://purl.org/rss/1.0/modules/syndication/"
		>
<channel>
	<title>Comments on: Käytettävyys on bisneshyöty: Osa III, intensiteetti kertaa volyymi</title>
	<atom:link href="http://episto.la/2010/02/09/kaytettavyys-on-bisneshyoty-osa-iii-intensiteetti-kertaa-volyymi/feed/" rel="self" type="application/rss+xml" />
	<link>http://episto.la/2010/02/09/kaytettavyys-on-bisneshyoty-osa-iii-intensiteetti-kertaa-volyymi/</link>
	<description>Epistola blogi. Kerrankin selkokieltä bisneksestä.</description>
	<lastBuildDate>Wed, 18 Jan 2012 20:37:30 +0000</lastBuildDate>
	<sy:updatePeriod>hourly</sy:updatePeriod>
	<sy:updateFrequency>1</sy:updateFrequency>
	<generator>http://wordpress.org/?v=3.3.2</generator>
	<item>
		<title>By: Ville Hemmilä</title>
		<link>http://episto.la/2010/02/09/kaytettavyys-on-bisneshyoty-osa-iii-intensiteetti-kertaa-volyymi/#comment-56</link>
		<dc:creator>Ville Hemmilä</dc:creator>
		<pubDate>Wed, 17 Feb 2010 19:47:56 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://episto.la/?p=322#comment-56</guid>
		<description>Kiitos kommentistasi koodari. Tarinasi kuulostaa varsin valitettavalta. Oletan että esimerkkisi on organisaatiosta, joka kehittää ns. harmaata elefanttia eli järjettömän kokoista lomakeapplikaatiota, jolla on kolmikirjaiminen lyhenne. Sellaisen käytettävyyden parantaminen vaatii taas omanlaisiaan toimenpiteitä, eikä kyseessä ole yleensä olemassa olevan käyttöliittymän uudelleenlinjaus. Olen kuitenkin ehdottomasti sitä mieltä, että huonon käytettävyyden voi aina parantaa kohtuullisella työllä ja aikataululla. Tuot itsekin esille sen taidon tehdä asioita oikein. Esimerkissäsi se on ilmeisesti täysin puuttunut.
Punttisalimetaforia jatkaakseni jalkaprässin armoton tekeminen selkälihaksilla ei tosiaan kehitä hauista.
Sainkin tästä ideaa seuraaviin postauksiini käytettävyyden suhteuttamisesta järjestelmän käyttöön ja projektin kokoon.
PS. Nyt on pakko sanoa, että näihin punttisalivertauksiin sisältyy aika paljon ironiaa. eCraft on kuitenkin joskus käyttänyt tällaista rekryslogania: &quot;Free gym. Be the first one to use it.&quot;</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Kiitos kommentistasi koodari. Tarinasi kuulostaa varsin valitettavalta. Oletan että esimerkkisi on organisaatiosta, joka kehittää ns. harmaata elefanttia eli järjettömän kokoista lomakeapplikaatiota, jolla on kolmikirjaiminen lyhenne. Sellaisen käytettävyyden parantaminen vaatii taas omanlaisiaan toimenpiteitä, eikä kyseessä ole yleensä olemassa olevan käyttöliittymän uudelleenlinjaus. Olen kuitenkin ehdottomasti sitä mieltä, että huonon käytettävyyden voi aina parantaa kohtuullisella työllä ja aikataululla. Tuot itsekin esille sen taidon tehdä asioita oikein. Esimerkissäsi se on ilmeisesti täysin puuttunut.</p>
<p>Punttisalimetaforia jatkaakseni jalkaprässin armoton tekeminen selkälihaksilla ei tosiaan kehitä hauista.</p>
<p>Sainkin tästä ideaa seuraaviin postauksiini käytettävyyden suhteuttamisesta järjestelmän käyttöön ja projektin kokoon.</p>
<p>PS. Nyt on pakko sanoa, että näihin punttisalivertauksiin sisältyy aika paljon ironiaa. eCraft on kuitenkin joskus käyttänyt tällaista rekryslogania: &#8220;Free gym. Be the first one to use it.&#8221;</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>By: koodari</title>
		<link>http://episto.la/2010/02/09/kaytettavyys-on-bisneshyoty-osa-iii-intensiteetti-kertaa-volyymi/#comment-55</link>
		<dc:creator>koodari</dc:creator>
		<pubDate>Fri, 12 Feb 2010 18:54:32 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://episto.la/?p=322#comment-55</guid>
		<description>Laittamalla projektissa paljon paukkuja käyttökokemuksen kehitykseen päästään todennäköisesti parempaan lopputulokseen kuin projektissa jossa se laiminlyödään, mutta se ei vielä riitä. Itselleni ovat tuttuja projektit, joissa tahtoa on löytynyt, mutta ei taitoa. Tiedän organisaatioita, joissa johto on päättänyt panostaa käytettävyyteen, mutta he ovat päättäneet tehdä tämän omin voimin. Tuloksena on olleet yhtä huonot käyttöliittymät kuin ennenkin - aikaa ja rahaa vain on kulunut paljon enemmän.
Käytettävyyden tason pienikin nosto yrityksessä vaatii vuosien määrätietosen työn, ja yleensä suuren asenteen muutoksen koko organisaatiossa.</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Laittamalla projektissa paljon paukkuja käyttökokemuksen kehitykseen päästään todennäköisesti parempaan lopputulokseen kuin projektissa jossa se laiminlyödään, mutta se ei vielä riitä. Itselleni ovat tuttuja projektit, joissa tahtoa on löytynyt, mutta ei taitoa. Tiedän organisaatioita, joissa johto on päättänyt panostaa käytettävyyteen, mutta he ovat päättäneet tehdä tämän omin voimin. Tuloksena on olleet yhtä huonot käyttöliittymät kuin ennenkin &#8211; aikaa ja rahaa vain on kulunut paljon enemmän.</p>
<p>Käytettävyyden tason pienikin nosto yrityksessä vaatii vuosien määrätietosen työn, ja yleensä suuren asenteen muutoksen koko organisaatiossa.</p>
]]></content:encoded>
	</item>
</channel>
</rss>

