Sitä saa mitä tilaa. Näin tilaat erinomaisen käyttöliittymän:
Nosta asia tärkeysjärjestyksessä mahdollisimman ylös. Se tapahtuu käyttämällä siihen reilusti omia ja yrityksesi resursseja, suurella intensiteetillä.
Tämä toimii takuuvarmasti. Mutta mitä se tarkoittaa käytännössä?
Jyväskylän yliopiston Liikuntabiologian laitoksella työskentelevä liikuntatieteiden tohtori Juha Hulmi on tehnyt väitöskirjansa lihasmassa kasvuun vaikuttavista tekijöistä. Hulmi kertoi Bodaus-lehdessä (3/2007), kuinka optimaalinen kehittyminen vaatii sekä harjoituspainojen että viikossa suoritetun kokonaistoistomäärän lisäämistä.
Voimaa ja lihasmassaa saa lisää kaavasta:
intensiteetti (harjoituspainon raskaus) x volyymi (toistojen määrä).Näiden painotukset ovat yksilöllisiä. Jotkut saavat parempia tuloksia pienemmillä painoilla ja suuremmalla toistomäärällä. Jotkut toisinpäin. Mutta vaativaa homma on aina, sillä tutkimusten mukaan alle 60 prosentin kuormat (siis suhteessa maksimikykyysi nostaa rautaa) eivät kasvata lihasta tai voimaa tehokkaasti.
Okei, mutta mitä ihmettä tällä on tekemistä erinomaisen käyttöliittymän kanssa?!
Paljonkin.
Intensiteetti: Kun Applen Steve Jobs saapuu kehitystiiminsä palaveriin nähdäkseen uusimman prototyypin, intensiteetti on huipussaan. Paikalla on yhtiön pääjohtaja, alan elävä legenda, joka on tunnettu siitä, että hän saattaa yhdellä kommentilla huitaista koko proton roskikseen. Täysin riippumatta siihen uhratuista työtunneista. Hänellä on aina viimeinen sana, hän käyttää sen ja hän katsoo tulokset viimeistä pikseliä myöten.
Näiden tapaamisten intensiteetti ei voisi olla kovempi. Rauta painaa, kämmenet hikoavat ja verisuonet pullistuvat. Se puoli yhtälöstä on kunnossa.
Volyymi: Apple ei anna suunnittelutiimilleen volyymissä armoa yhtään enempää. Alain Breillattin artikkeli kertoo, kuinka jokaisen tuotteen jokaisesta ominaisuudesta suunnitellaan kymmenkunta eri versiota. Joka version joka yksityiskohta tehdään täsmälleen vaatimusmäärittelyn mukaan, ei sinnepäin. Applen metodi on valita näistä työläästi kasatuista ehdotuksista kolme jatkoon. Loput armotta heitetään yli laidan. Kolmea jatkoversiota työstetään kuukausia ja niistä valitaan lopulta yksi. Kaksi muuta tapetaan.
Breillattin mukaan jo lähtökohtaoletuskin on, että 90 % työstä kipataan yli laidan. Volyymi on siis hirmuinen. Lopputulosta varten rauta nousee yhä uudestaan ja uudestaan ja uudestaan.
Kun käytettävyys on ykkösenä, se näkyy siihen käyttämiesi resurssien määrässä ja siinä intensiteetissä, jolla työtä teet.
Tuloksena syntyy erinomainen käyttöliittymä.
Vielä tärkeämpää, Applen kyky tehdä entistäkin parempia käyttöliittymiä kasvaa jokaisen harjoituskierroksen jälkeen.
Voimailussa ja kehonrakennuksessa ilmiö tunnetaan nimellä superkompensaatio. Työn rasittama lihas ei pelkästää palaudu levossa entiselle suorituskykytasolle, vaan rasituksen ansiosta lihas pistää vielä vähän suorituskykyä entisen päälle. Lihas siis superkompensoi itsensä entistä vahvemmaksi.
Et voi saada tietojärjestelmällesi tai vaikkapa asiakaspalvelullesi hyvää käytettävyyttä sattumalta. Aivan yhtä vähän kuin voit saada mahtavat hauikset sattumalta.
Intensiteetti kertaa volyymi.
Laittamalla projektissa paljon paukkuja käyttökokemuksen kehitykseen päästään todennäköisesti parempaan lopputulokseen kuin projektissa jossa se laiminlyödään, mutta se ei vielä riitä. Itselleni ovat tuttuja projektit, joissa tahtoa on löytynyt, mutta ei taitoa. Tiedän organisaatioita, joissa johto on päättänyt panostaa käytettävyyteen, mutta he ovat päättäneet tehdä tämän omin voimin. Tuloksena on olleet yhtä huonot käyttöliittymät kuin ennenkin – aikaa ja rahaa vain on kulunut paljon enemmän.
Käytettävyyden tason pienikin nosto yrityksessä vaatii vuosien määrätietosen työn, ja yleensä suuren asenteen muutoksen koko organisaatiossa.
Kiitos kommentistasi koodari. Tarinasi kuulostaa varsin valitettavalta. Oletan että esimerkkisi on organisaatiosta, joka kehittää ns. harmaata elefanttia eli järjettömän kokoista lomakeapplikaatiota, jolla on kolmikirjaiminen lyhenne. Sellaisen käytettävyyden parantaminen vaatii taas omanlaisiaan toimenpiteitä, eikä kyseessä ole yleensä olemassa olevan käyttöliittymän uudelleenlinjaus. Olen kuitenkin ehdottomasti sitä mieltä, että huonon käytettävyyden voi aina parantaa kohtuullisella työllä ja aikataululla. Tuot itsekin esille sen taidon tehdä asioita oikein. Esimerkissäsi se on ilmeisesti täysin puuttunut.
Punttisalimetaforia jatkaakseni jalkaprässin armoton tekeminen selkälihaksilla ei tosiaan kehitä hauista.
Sainkin tästä ideaa seuraaviin postauksiini käytettävyyden suhteuttamisesta järjestelmän käyttöön ja projektin kokoon.
PS. Nyt on pakko sanoa, että näihin punttisalivertauksiin sisältyy aika paljon ironiaa. eCraft on kuitenkin joskus käyttänyt tällaista rekryslogania: “Free gym. Be the first one to use it.”