Lueskelin aina provokatiivisen Umair Haguen blogikirjoitusta The Awesomeness Manifesto. Umairin mielestä innovaatiot ovat menneen talven lumia.
Nyt pitää syntyä hankkeita, jotka kirvoittavat käyttäjän tai ostajan huudahtamaan Mahtavaa! Awesome!
Miten noita mahtavia palveluja, tuotteita ja keksintöjä sitten syntyy? Umairin mielestä edellytyksiä on neljä.
- Vahvaa eettisyyttä. Voiton maksimointi ei ole oikein (huhuu, kuuleeko finanssisektori?), jos se on polkee eettisyyden jalkoihinsa. Kun on mahdollisuus tehdä oikein, niin pitää tehdä, vaikka kukaan ei pakottaisi. Muuten tuloksena ei voi olla mahtava tuote.
- Älyttömän hyvää kamaa. Mahtavan palvelun tai tuotteen pitää saada käyttäjä ilahtumaan, innostumaan ja oivaltamaan asioita uudella tavalla. Kekseliäs toteutus ei riitä, jos tunnetason kokemus puuttuu.
- Rakkautta ja välittämistä. Ellet ole itse oman palvelusi tai tuotteesi lumoissa, et saa siitä mahtavaa. Jos näet tuotteesi on vain välineenä tienata rahaa, et ikinä pysty vakuuttamaan muita sen eduista ja siirtämään omaa innostustasi muihin ihmisiin. (Tuo rakkaus on vaikea juttu. Mutta sanoisin kyllä, että menestystarinat ovat poikkeuksetta innostustarinoita.)
- Tuhdisti arvoa. Mahtava palvelu tuo aidon, merkityksellisen ja kestävän lisäarvon asiakkaalle. Homma hypää uudelle tasolle. Sen vastakohta on tehdä uutta uutuuden vuoksi tai lisäominaisuuksia niiden itsensä vuoksi.
Huh, vahvoja mielipiteitä, joita ainakin itseni pitää vähän aikaa sulattaa. Kirjoitus kirvoittikin kommenteissa ärhäkän puolesta ja vastaan keskustelun. Jatkoa seurasi.
Mutta samalla tulee mieleen, että ei mitään uutta auringon alla. Tom Petersillä oli nimittäin jo 1990-luvun alkupuolella seminaarisarja, joka kertoi, kuinka tuottaa mahtavia tuloksia ja fiiliksiä. Hän teki aiheesta kirjankin vuonna 1994 nimellä The Pursuit of Wow!
Samalta mieheltä kannattaa lukea Fast Companyssä ilmestynyt pitkä The Wow Project -artikkeli. Siinä hän kuvaa, kuinkas muuten, miten synnyttää Wow!-projekteja.
Wow! Awesome! Kaboom!
Kirjoita vastaus