Tuttava kiroili viime viikolla, että hän oli saanut parkkisakot Helsingin keskustassa.
Miekkonen oli kuitenkin maksanut pysäköintimaksun. Miksi lappuliisa silti iski?
Kadun varteen rakennetun levennyksen viimeinen ruutu ei jostain syystä ollutkaan sallittu paikka. Se olisi pitänyt ymmärtää eri liikennemerkkien keskinäisistä suhteista.
Kun pahantuulinen kuski poistui paikalta, hän näki, miten seuraava uhri oli pysäköinyt samaan kohtaan – ja hänkin kiikutti pysäköintimaksua automaattiin!
Kaupungin virkamies ei tietenkään ole tahallaan rakentanut ansaa. Kunhan on vain välinpitämättömyyttään jättänyt tilanteen epäselväksi.
Sen sijaan monet muut, aivan hyvämaineiset organisaatiot perustavat (ainakin osan) bisneksiään siihen, että asiakas joko erehtyy tai unohtaa.
Esimerkiksi pankit rahastivat vuosikausia velallisia, jotka eivät huomanneet vaihtaa peruskorkoon sidottuja asuntolainojaan johonkin järkevämpään. Oli aivan turha kuvitella, että joku pankista olisi soittanut ja neuvonut edullisempaan suuntaan. Asiakkaan erehdys oli liian kannattava.
Yksi tavallisimmista harhautuksista on jokin puhelinyhtiön monista edullisista vuosipaketeista. Kukaan ei myyntivaiheessa kerro, mitä muka pyyteettömästi tarjottu ilta-alennus todella tarkoittaa.
Asia valkenee vasta, kun asiakas haluaisi vaihtaa operaattoria. Yllätys yllätys, sehän ei tietenkään sovi. Määräaikaista sopimusta ei voi purkaa, vaikka se liittyisi vain johonkin mitättömään lisäpalveluun tai yksityiskohtaan.
Ansa vaikuttaa usein kaupantekovaiheessa täysin harmittomalta. Esimerkiksi sopimusta saattaa olla hyvin vaikea sanoa irti. Jotta asia olisi ostajalle mahdollisimman hankalaa, se ei onnistu kuin jonkin hyvin lyhyen ajanjakson kuluessa.
Lisäksi aikaikkuna on niin varhain, että se on jo sulkeutunut, kun asiakas huomaa uuden sopimusjakson alkaneen.
Näin toimivat esimerkiksi jotkut verkkopalveluja myyvät teleoperaattorit, kuten Saunalahti. Se ei tietenkään koskaan itse varmista, haluaako asiakas jatkaa. Uhri huomaa kerta toisensa jälkeen “tilanneensa” taas vuoden sopimusjakson lisää.
Kaikkein törkeimpiä huijareita ovat tietenkin valelaskuja lähettävät hakupalvelukauppiaat. Vaikka ehkä Directa on saatu nyt jotenkin kuriin, uusia yrittäjiä riittää.
Hiljattain sain puhelun tällaiselta yritykseltä, joka halusi “tarkistaa tietomme”. Kappas vain, pian postiin napsahti tilausvahvistus 02100.fi-hakupalvelusta, jollaista en todellakaan luvannut ostaa.
Myönnän suoraan, että aloin kuumeta pahan kerran, kun keskustelin aiheesta firman myyntipäällikön kanssa.
Bisnestä voi tehdä kahdella tavalla. Joko tarjoat hyötyä. Mutta jos et sitä osaa, voit yrittää harhauttaa ja huijata. Jälkimmäinen vaihtoehto on säälittävä!


On se kumma, ettei tuo touhu ala loppua!
Täällä on keskustelua tuosta sinuakin häiriköineestä firmasta.
Aivan silkkaa huijausta siis.
Ihmetyttää kovasti että touhu saa jatkua. Poliisilla on lukuisia tutkintapyyntöjä näistä yrityksistä ja oikeusprosessejakin on vireilla lukuisia. Näin tuhlataan yritysten, ihmisten sekä yhteiskunnan aikaa ja varoja täysin turhaan.