Matti Tuominen
Viime vuosina on puhuttu paljon globalisaatiosta, Aasian teollistumisesta, savupiipputeollisuuden alasajosta ja Nokian alamäestä. On odotettu uutta Nokiaa ja todettu, että sellaista ei ehkä tule. Peliteollisuus nousee kovaa vauhtia, mutta on edelleen aika pientä. Missä bisneksessä Suomi voi kilpailla aasialaisia vastaan? Päivän Hesarissa kerrotaan terveysteknologian laitteita tekevien suomalaisten yritysten kukoistuksesta. Nimeltä mainitaan suurimmat ja kauneimmat; Planmeca, GE Healthcare, Philips Healthcare ja Medix Biochemica sekä lisäksi Icare Finland.
Terveysteknologian laitteiden valmistus on kannattavaa Suomessa. Se edellyttää sellaista osaamista ja yhdessä työskentelyä, johon aasialaisilla on vielä sukupolven verran matkaa. Alaa voidaan jopa verrata yleisurheilun kymmenotteluun. Ei riitä, että olet nopea. Ei riitä, että osaat teknisesti vaikeita lajeja (seiväshyppy ja keihään heitto). Ei riitä, että olet kestävä. Sinulta vaaditaan kaikkea.
Uuden tuotteen kehittäminen ja lanseeraaminen vie vuosia. Se on siis kestävyyslaji, jossa pitää edetä suunnitelmallisesti. Tuotekehityksessä pitää olla rutkasti osaamista. Se on siis seiväshyppyä. Kun lopulta päästään tuotantoon, käsillä ovat nopeus- ja voimalajit. Ja kaiken tämän lisäksi rahoituksen pitää olla kunnossa.
Asiansa osaava valmentaja ja harjoitusmenetelmät ovat must. Nopeus- ja voimalajit terveysteknologia-bisneksessä edellyttävät niitä tukevia järjestelmiä. Liiketoimintaprosessien pitää mennä nopeasti ja virheettömästi läpi. Samalla eri transaktioiden jäljitettävyyden pitää syntyä sivutuotteena. Nopeus- ja voimalajit ovat myös hyvin teknisiä. Ilman oikeaa juoksutekniikkaa et voi olla nopea. Yrityksen pitää siis tehdä kotitehtävät ja harjoitella omat prosessit kuntoon. Järjestelmä pitää osata ottaa käyttöön yrityksen sen hetkisen tilanteen mukaisella käyttöönottomallilla. Kymmenottelussa urheilija ei pääse huipulle ilman eri lajien valmentajia, joilla on kokemusta ja osaamista omasta lajistaan. Kun kehität yrityksesi järjestelmiä, on syytä valita kumppani, jolla on jo oikeanlaista lajiosaamista.
Kehitetään siis yhdessä sellaista liiketoimintaa, jossa voimme olla hyviä. Se edellyttää suunnitelmallista harjoittelua, jotta kestävyys, nopeus, voima ja osaaminen ovat tasapainossa. Loistavaan tulokseen pääseminen onnistuu vain oikeiden kumppaneiden oikeanlaisella yhteistyöllä.
Matti Tuominen
Tutustu lähemmin iCare Finlandin toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoon.
Aihe: Toiminnanohjaus
|
Comments Off
Tomi Keränen
Katsoin pari päivää sitten Miami Vice-elokuvan. Se on mielestäni hyvin tehty elokuva omassa lajissaan. Työminäni havaisi siinä yhden kohtauksen, jossa “asiakas” sanoi Crocketille ja Tubbsille
“Mä en osta palvelua vaan tuloksia!”
“Mä en osta palvelua vaan tuloksia!” Ajattelin samantien että tuossa on ajatusta ja sopii hyvin myös meidän businekseen! (Varsinkin kun heidän asiakkaansakin oli tavallaan “pilvi”-busineksessa mukana kuten me
)
Hyvä ERP-kumppani tarjoaa molemmat; ensin nopeita ja selkeitä tuloksia liiketoiminnan kehittämiseksi jotain tiettyä prosessia tehostamalla ja tuomalla helpon käyttöliittymän ERPiin, sekä jatkossa hyvää palvelua asiakastuesta ja sille kohtuullinen vasteaika jos tukitarve ilmenee.
Haasta kumppani näissä asioissa: vaadi tuloksia ja palvelua!
Arto Nimander
Miten Business Intelligence-sovellukset tai -raportit yleensä rakennetaan? Kysytään käyttäjiltä mihin tarkoitukseen sovellus tai raportti tulee ja mitä tietoja siinä pitäisi näyttää? Sen jälkeen konsultit tutkivat lähdejärjestelmiä ja kaivavat kentät esiin tietokannoista. Näistä sitten rakennetaan etukäteen määritelty raportti, joka kertoo täsmälleen sen, mitä on määritelty. Businesta tässä varmaan on, mutta missä se intelligence on?
Lue koko kirjoitus »
Johanna Kivinen
Ostaminen on haasteellinen osa ohjelmistohankintaa. Ostobudjetin paineessa on hyvin helppoa mokata koko homma alkumetreillä. Kaikki vastuu ei ole myyjällä. Taitavan myyjän lisäksi tarvitaan taitava ostaja.
Lue koko kirjoitus »
Matti Tuominen
Entinen naapurini reissasi silloin tällöin Kiinassa. Paikallinen isäntä saattoi hänet aina paluumatkalla lentokentälle. Eräällä kerralla ulkona satoi lunta aika tavalla. Kiitorataa putsasi lumesta satoja kiinalaisia luudilla ja lapioilla. Naapurini kysyi isännältään: ”Miksi ette käytä traktoreita?” Isäntä vastasi kysymyksellä: ”Miksi käyttäisimme traktoreita?”
Lue koko kirjoitus »
Tomi Keränen
Kuten autonhankinnassakin, tarve määrittelee sen mitä hankitaan ja omat resurssit miten. Jos tarve on uusi omakotitalo, asia on hieman monimutkaisempi kuin uuden auton hankinta, mutta lähtötilanne on sama.
Aluksi sinun pitää miettiä mitä taloltasi tarvitset: Makuuhuoneita, työhuone, olohuone, keittiö, WC, kylpyhuone, sauna. Miltä se ulkoapäin näyttää, mitkä ovat värit ja materiaali? Miten se sisustetaan ja kalustetaan? Mikä on lämmitysmuoto? Onko siinä autotalli vai katos? Pihakivetys, asvaltti vai kivituhka? Ja niin edelleen.
Lue koko kirjoitus »
Peter Löfgren
Moni meistä käyttää työpaikalla erilaisia yritysohjemistoja, kuten toiminnanohjausjärjestelmiä. Tyypillinen ERP-ohjelmisto näyttää esim. tältä (klikkaa kuvaa):

Tähän olemme tottuneita ja tämän me kaikki hyväksymme. Ovathan tehokkaat yritysohjelmistot aina näyttäneet tältä. Näinhän homman pitää toimia.
Työpäivän jälkeen ajamme kotiin ja vietämme paljon aikaa sosiaalisen median parissa. Joidenkin tutkimusten mukaan jopa liikaa. Mutta entä jos Facebook olisi saman näköinen kuin ERP-järjestelmä, jota käytimme päivällä? Haluaisimmeko käyttää tämän näköistä käyttöliittymää myös vapaa-ajallamme:

Miksi siis vaadimme enemmän vapaa-ajan työkaluiltamme kuin työpaikkamme työkaluilta? Voimmeko myös vaatia, että yritysohjelmistot olisivat yhtä helppokäyttöisiä ja mukavia?
Jörgen Westerling
Sain kesälomalla sähköpostia. Kuvittelen olevani niin tärkeä, että minun pitää lomallakin lukea niitä. Satojen sähköpostien joukosta silmäni poimi otsikon “Ehtisitkö MD-11:n ohjaimiin?” Kun lähettäjä oli Parantaisen Jari, niin pakkohan se oli avata.
Lue koko kirjoitus »
Jörgen Westerling
Eilen YLE Teema lähetti mielenkiintoisen dokumentin suunnittelijapariskunnasta Charles ja Ray Eamesista.
Charles ja Ray eivät olleet veljeksiä, kuten monet uskovat, vaan erittäin tuottelias aviopari arkkitehtuurin, huonekalusuunnitelun, graafisen suunnittelun sekä taiteen ja elokuvien aloilta. He ovat erityisen tunnettuja moderneista, yksinkertaisista huonekaluistaan, jotka istuvat hyvin skandinaaviseen makuun. Monet heidän 50- ja 60-luvuilla suunnittelemistaan huonekaluista on tänään haluttuja klassikoita. (Yksi omista suosikeistani on Lounge Chair and Ottoman vuodelta 1956.)
Eamesit ovat myös tunnettuja siitä, että he laukoivat mieleenpainuvia ja asioita loistavasti kiteyttäviä onelinereita, jotka ovat eläneet tähän päivään asti. Yksi hyvä lausunto, on tämä Ray Eamesin vertaus toimivuuden ja kauneuden välillä.
“What works good is better than what looks good, because what works good lasts.” – Ray Eames
Monesti kun me puhumme käytettävästä toiminnanohjauksesta, saamme kuulla vasta-argumentteja ja kintaalla viittaamisia, jotka menevät tähän tyyliin: “Eikö käytettävyys ole jotain hippitouhua?”, ”Kyllähän värikkäitä nappeja löytyy.”, “Ei me voida kaikkien mielipiteitä kuunnella.” jne.
Käytettävässä toiminnanohjauksessa ei ole kyseessä keisarin uudet vaatteet tai huulipunaa sialle. Kyseessä on tapa saada toimivampi toiminnanohjaus panostamalla käyttäjäkokemukseen kokonaisuutena, mukaanlukien prosessit ja työtavat. Samalla järjestelmästä tulee myös useimmiten paremman näköinen, mutta se ei ole itseisarvo.
Toimivampi järjestelmä käyttäjän näkökulmasta kestää pidempään.
Jörgen Westerling
Luin blogipostauksen Githubin kevätsiivouksesta. Githubissa on ollut muutama toiminto, jotka ovat keränneet pölyä jo tovin. Nyt oli niiden aika tullut. Toiminnot poistettiin.
Tämä onkin Lean-oppien mukaista toimintaa. Yksi Lean-ajattelun periaatteita on, että vähennetään kaikkea turhaa ja ollaan joustavia sekä avoimia muutokselle. Jos toiminto on turha, se tulisi poistaa. Harvemmin kukaan vaan uskaltaa tehdä näin. Kaikki kilpailevat toiminnoilla, ominaisuuksilla ja kattavuudella.
Nostan hattua Githubilaisille, jotka uskalsivat poistaa tarpeettomat toiminnot sovelluksestaan!
Milloin olet viimeksi tehnyt toiminnanohjausjärjestelmässäsi kevätsiivouksen ja poistanut toimintoja?
Hyvää Pääsiäistä kaikille!